by Mikko Mäkelä | 5.10.2012 | Blogit
25.10.2010
Me allekirjoittaneet esitämme, että kaupungin käyttöön hankitaan jatkossa ainoastaan vähäpäästöisiksiluokiteltavia ajoneuvoja.
Kaupungin käyttöön hankittavien henkilöautojen tulee olla joko maakaasu-, biokaasu- tai sähköautojatai bensiini- ja dieselautoja, joiden hiilidioksidipäästöt ovat alle 110 g/km ja hiukkaspäästöt alle 0,005g/km. Kuljetuskäyttöön voidaan hankkia bensiini- ja dieselhenkilöautoja (ml. hybridit), joiden hiilidioksidipäästötovat alle 150 g/km.
Raskaan kaluston osalta tulee suosia EEV-ajoneuvoja.
Vähäpäästöisten ajoneuvojen hankinta vähentää […]
by Mikko Mäkelä | 5.10.2012 | Blogit
31.8.2009
Myyrmäessä Myyrmäenraittiin, Vaskivuorentiehen ja Pyörrekujaan rajoittuvalla tontilla 15677 onollut vuosien ajan lasten leikkipuisto. Puisto on toiminut aikaisemmin avoimen päiväkodin pihana,mutta avoimen päiväkodin lopetettua toimintansa puisto on jäänyt yleiseksi leikkipuistoksi. Asemakaavassatontti on kuitenkin määritelty yleisten rakennusten korttelialueeksi (Y), mikä on aiheuttanutsen, että viheralueyksikkö on ollut haluton huolehtimaan puiston kehittämisestä, ja ainoastaan välttämättömimmätylläpitotyöt on tehty. Puisto on […]
by Mikko Mäkelä | 5.10.2012 | Blogit
2.3.2009
(Yhdessä Eero Väätäisen, Jussi Saramon ja Sirpa Kauppisen kanssa)
Bruggen kaupunki muutti 2000-luvun alussa strategiaansa suhtautumisessa graffitteihin ja tageihin. Projektin englanninkielinen nimi Graff ‘n Art, a PositiveGraffiti Policy in the City of Bruges kuvaa hyvin toimintalinjan muutosta.Graffitit tunnustettiin taidemuodoksi, joka tarvitsee omat julkisetpaikkansa. Samalla kehitettiin yhteistyötä graffitimaalareiden javiranomaisten kesken. Yhteistyössä on sovittu linjauksia siitä, mitkä ovatehdottoman […]
by Silvo Kaasalainen | 5.10.2012 | Blogit
Kun kunta ajautuu taloudelliseen ahdinkoon, useimmiten isketään leikkauksilla kaikkein heikoimpiin, lapsiin ja vanhuksiin. Unohtuu, että kunta on olemassa juuri näiden kipeimmin palveluja tarvitsevia varten.
Kuntien talousvaikeudet näyttävät myös aina tulevan … Lue lisää
by Joel Linnainmäki | 4.10.2012 | Blogit
Olin tänään (4.10.2012) vihreiden edustajana Uudenmaan partion keskustelutilaisuudessa, jonka aikana julkaistiin selvitys ”nuorisopolitiikan toteutumisesta pääkaupunkiseudulla valtuustokaudelle 2009-2012.” Paikalle oli kokoontunut laaja joukko nuorisotyöntekijöitä, nuorisotoimen johtajia, kaupunginhallitusten jäseniä, järjestöjen edustajia […]
by Riikka Åstrand | 4.10.2012 | Blogit
Osallistuin tänään työllisyysaiheiseen vaalipaneeliin Korsossa. Työllisyyden hoito on yhä tärkeämmäksi käyvä aihe, johon monien on vaikea ottaa kunnolla kantaa. Työllisyyspalveluiden tukiviidakko, erilaiset palvelutoiminnot ja terminologia vaativat turistilta aikamoista perehtymistä ennen kuin kokonaisuus on hallussa.
Vantaalla työllisyysasiat on (ehkä monien mielestä yllättäen) hoidettu harvinaisen hyvin. Kun nuorten yhteiskuntatakuu (eli takuu siitä, että nuori saa kolmen kuukauden sisällä koulutus tai työpaikan) astuu ensi vuoden alussa voimaan, on Helsinki pulassa, kun joutuu keksimään ”sijoituskohteen” jopa tuhannelle nuorelle, joilla ei ole koulutus- eikä työpaikkaa. Vantaalla ongelmaa ei ole, sillä nuorille suunnattua ohjaus- ja tukipalvelua on pidetty yllä ilman pakkoa jo useiden vuosien ajan. Tämä panostus alkaakin nyt tuottaa tulosta. Vantaalla nuorten työttömyys on laskenut noin 20% viimeisen vuoden aikana, kun Helsingissä ja Espoossa se on noussut.
Taas yksi todiste siitä, että ennalta ehkäisevät toimenpiteet maksavat itsensä takaisin niin hyvinvoivempina ihmisinä kuin taloudellisina säästöinäkin.
Yli 50-vuotiaiden pitkäaikaistyöttömien osalta luvut eivät ole yhtä kannustavia. Toinen hankalasti työllistyvä ryhmä on maahanmuuttajat, joiden osuus työttömistä on jopa 35%. Jotta nämä passiivisessa työttömyyden tilassa ovat ihmiset saataisiin aktiiviseen, osallistuvaan rooliin yhteisössämme, on tehtävä isoja uudistuksia toimintatapoihin. Miksi istuttaa ihmisiä kodeissaan masentumassa, kun heille olisi tärkeitä tehtäviä monissa pienissä ja isoissa töissä kunnalla ja kausiluonteisissa töissä yrityksissä ja kolmannella sektorilla? Suurin osa ihmisistä voi paremmin, kun pääsee tekemään merkityksellistä työtä ja toimimaan yhdessä muiden kanssa.
Vantaalle olisikin otettava käyttöön ns. Paltamon malli. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikille löytyy töitä. Työt voivat olla joko erilaisia kunnalla tehtäviä työtehtäviä, kuten kouluisännän hommia, puistotyöntekijän töitä tai muita sen kaltaisia, tai kausiluonteisesti työntekijöitä voidaan ”vuokrata” eteenpäin yrityksiin tai yhdistyksiin vaikkapa remontti- tai leiriohjaajan töihin. Toimintaa organisoi ns. yhteiskunnallinen yritys, jota Paltamossa kutsuttiin ”Työvoimataloksi”. Työvoimatalossa tehdään myös pienimuotoista omaa työtä, kuten ompelu- ja puutöitä.
Paltamon malli antaisi kaikille mahdollisuuden aktiiviseen roolin yhteiskunnassa. Parhaimmillaan se voi toimia välivaiheena matkalla kohti perustuloa, jossa ihmisten on mahdollista ilman välissä toimivia tahoja ottaa itsenäisesti vastaan lyhytkestoisiakin töitä ja tulla silti toimeen. Mutta perustulosta ehkä joskus myöhemmin lisää.
 |
Kuntavaaliehdokas Åstrand työllisyyttä koskevassa vaalipaneelissa Korsossa 4.10.2012
Kuva: Minna Kuusela |
