mennessä http://www.sirpakauppinen.fi/ | 17.9.2008 | Blogit
IPCC:n raportin mukaan ilmastonmuutos torjuntaan tarvitaan nopeasti käyttöönotetut taloudelliset ohjauskeinot sekä päästörajoitukset. Silti kokoomus ja vasemmistoliitto vastustivat EU:n teollisuusvaliokunnassa päästöoikeuksien huutokauppaa.
Toivopuolue kannatti energiaintensiivisen teollisuuden lobbaamia ilmaisia päästöoikeuksia. Ne eivät ohjaisi päästövähennyksiin samalla tavalla kuin päästöoikeuksien huutokauppaaminen.
Ilmastovastuu olisi kannettava myös Kokoomuksessa – jopa aikana, jolloin vaalirahoitusta kerätään.
Jos ilmastonmuutosta ei torjuta, se aiheuttaa globaalin laman, alavat maat jäävät meren alle, monet tärkeät joet ehtyvät ja miljoonat ihmiset joutuvat jättämään asuinpaikkansa kuivuuden tai tulvien vuoksi. Ilmastonmuutos ei ole lyhytnäköisen leikin asia.
Siru
Sirpa Kauppinen
http://www.sirunsivut.fi/>/>
mennessä http://www.sirpakauppinen.fi/ | 31.8.2008 | Blogit
Tein aloitteen Vantaan yhtymisestä ilmastonmuutoksen torjujiin. Kunta voi tehdä hyvin paljon. Sen päätösvallassa on mm. materiaalivirrat (jätevirrat ja hankinnat) sekä joukkoliikenne. Asuminen ja kaupunkisuunnittelu ovat ilmaston kannalta tärkeitä – ja molemmat kuntien hanskassa. Kuntien energialaitokset investoivat eri tekniikoihin kuntien ohjauksessa.
Pääkaupunkiseutu on vaisu: käytämme yhä hiilivoimaa, harkitsemme kertakäyttöyhteiskunnan ylläpitämistä jätteenpoltolla, biojätteestä päättyy puolet kaatopaikalle tai aiotaan polttoon eikä vaikkapa biodieselin valmistukseen, hankinnan eettisistä ohjeista ei tiedetty hankinnoissa kun soitin ja kysyin… ja joukkoliikenteen osuus on laskenut tasaisesti.
Edes kunnan oma logistiikka ei ole ympäristölaskennassa, joka vähentäisi kuormitusta.
Vantaa voisi vähentää kasvihuonepäästöjään 90% vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä. Tavoite on sama kuin länsinaapurilla, jolla on jo lähtötasoisesti paljon pienemmän päästöt kuin Suomella asukasta kohden laskuttuna. Osa Ruotsin kunnista ylittää tuonkin tavoitteen. Nyt YTV:n alueen tavoite on 39% vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä.
Ilmastoon liittyvät aloitteeni ovat edenneet väliin tahmeasti virkakoneistossa. Eettisten hankintakriteereiden aloite sai
naispoliitikkoja paljon taakseen, mutta jätti suurten puolueiden miehet kylmiksi. Energiatehokkuuden lisääminen ja ilmastoystävällisen asumisen ja rakentamisen linjat ovat jumittuneet suurpuolueisiin – ekorakentaminen on jäänyt näpertelyksi verrattuna vaikkapa Espooseen tai Ruotsalaisiin kuntiin./>
Liikennepolitiikka on vihreillä eronnut muista: useampana vuotena olen vastustanut joukkoliikenteen lipunhintojen korotuksia. Joukkoliikenteen osuus on laskenut 70-luvun kahdesta kolmannekseesta nykyiseen yhteen kolmannekseen. Ei riitä että joukkoliikenteen käyttäjämäärä kasvaa hiuksen hienosti, jos alueen väkimäärä ja yksityisautoilu lisääntyvät nopeammin. Joukkoliikenne ei ole ollut, eikä ole, kyllin kilpailukykyinen nykyhinnoilla. Lisäpanostusta tarvitaan jos oikeasti halutaan torjua ilmastonmuutos.
Valtuustoaloite
/>
Vantaa leikkaa kasvihuonekaasuja 90 % vuoteen 2050 mennessä.
Ruotsissa moni kunta on asettanut tavoitteet yli EU:n tavoitteiden.
Esimerkiksi Smoolandin Markaryd aikoo vähentää päästöistään 50 % jo 2010
mennessä. Koko Ruotsi vähentää päästöistään 90 % vuoteen 2050 mennessä./>/>
Keinoja löytyy, esimerkiksi
– Energiatehokkuuden lisääminen toimintatavoissa ja omassa olevissa
rakennuksissa
– Materiaalisen kierrätyksen lisääminen ja lajitteluun kannustaminen
– Ekologinen kaukolämpö ja nollalämmitysrakentaminen.
– Liikenteen biopolttoaineiden käyttö (jätteestä tuotettu, ei ruuasta)
– Joukkoliikenteen, raiteiden ja kevyen liikenteen suosiminen
– Kaupunkisuunnittelu/>/>/>/>/>/>/>
Nimenomaan kaupungilla on mahdollisuus vaatia matalaenergiaratkaisuja aluerakentamissopimuksissa ja kaavoihin liittyviä kaupungin oikeuksia ollaan yhä lisäämässä. Espoossa käytössä oleva Mera-järjestelmä nollalämmityskerrostaloissa on saanut kehuja ja säästää asukkaiden lämmityskulut.
Lisätietoja: Sirpa Kauppinen 040 540 4691
Tietoa Suomen kuntien ilmasto-asioista:
/>
mennessä http://www.sirpakauppinen.fi/ | 24.2.2008 | Blogit
Vihreä valtuuskunta otti kantaa tänään EU:n uudistussopimukseen.
Kritisoin itse mm. kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien kasvun tosiasiallisuutta: Ei miljoonan allekirjoittajan kansalaisaloitteen kerääminen ole helppo tai edes realistinen vaikuttamisen muoto. EU ei ole tarkentanut vielä kansalaisaloitteen nimien keruutapaa, mutta miljoona on joka tapauksessa liikaa.
Sopimuspakettia ei ole vielä käännetty Suomeksi.
Vuoden 2007 aikana EU on toiminut suunnannäyttäjänä ilmastopolitiikassa ja ihmisoikeuskysymyksissä saaden kansainvälistä kunnioitusta ja vaikutusvaltaa. EU:n tulisi voimakkaasti pyrkiä luomaan globaalia minimitasoa työoloihin ja ympäristövastuuseen jotta halpatuotteiden tuotanto ei aiheuta kehitysmaissa ongelmia.
Osa vihreästä väestä kaipasi selkeää EU:n perustuslakia, ja kritisoi hyväksyttyä sekavaa sopimuspakettia. Mielestäni sopimuspaketti oli tapa kiertää EU:n perustuslain hylkäävät kansanäänestykset – mikä ei sovi demokratian keulakuvalle.
Vaaliohjelma peruspalveluiden turvaamiseksi />
Valtuuskunnassa luotiin myös uusi vaaliohjelma, joka puolustaa peruspalveluita vaikka veronkorotusten uhalla, sekä kaipaa oikeudenmukaisuutta, valinnanvapautta ja ilmastovastuuta.
Vaikka suurissa puolueissa on vihertäviä puheita havaittu, käytännön politiikka on osoittanut vielä toista. Toivottavasti kaikki ottavat todella huomioon ilmastonmuutoksen hillinnän, ja kokoomuksen ja demarien jarruttelu asiassa päättyy edes kunnallisvaalikampanjan ajaksi.
mennessä http://www.sirpakauppinen.fi/ | 27.12.2007 | Blogit
Laki määrää kansalaisten kuulemisen – se tehdään – mutta mielipiteen yli kävellään täysin, vaikka lähidemokratia ja kansalaisvaikuttaminen ovat osa Vantaan strategiaa ja EU tukemia periaatteita. Käytännössä kansalaisvaikuttaminen on sanahelinää, jos viidensadan asukkaan mielipide ei vaikuta heidän omalla alueellaan.
Kun leijonanosa Kaivokselan asukkaista oli asuinaluetta vastaan, mielipiteen tulisi olla niin painava että se todella vaikuttaa asian valmisteluun ja ratkaisuun. Kaupungin nykyisen politiikan mukaan asukkaiden toiveilla, tarpeilla ja haaveilla ei ole mitään merkitystä.
Ei edes niillä mielipiteillä ei ole vaikutusta, jotka lain nojalla on pakko vastaanottaa.
Melskasin asiasta kovin sanoin. Suuret puolueet kuitenkin pitivät omasta suunnitelmastaan kiinni Kaivoksela 4:n suhteen, vaikka vastaava määrä uusia asuntoja olisi voitu sijoittaa vaikkapa vanhalle ostarille. Asiasta äänestettiin.
Yleiskaavaan tuotiin Kaivokselaa suurempikin muutos viimehetkellä joten perusteluja sille, että yleiskaava ei olisi voinut säilyä vanhan viheraluetta suojelevan kaavan mukaan, ei ollut. Muutoksen olisi voinut tehdä vaikka viimeisessä käsittelyssä.
Kehä II
Kannatin Kehä II:n poistamiseksi kaavasta. Mielestäni Kehä III kunnostus tarvitsee kipeämmin rahaa. Mutta ennen kaikkea vastaava panostus joukkoliikenteeseen vähentäisi ruuhkia taloudellisesti tehokkaammin kuin eritäin kallis tierakentaminen. Puhumattakaan siitä miten valinta joukkoliikenteen ja lisätien välillä vaikuttaa ilmastonmuutoksen torjunnassa tai melun vähentämisessä.
Kannatin myös ehdotusta Pakkalan rakentamiseksi. Yleiskaavan käsittelyn aikana asuntoalueita vähennettiin ja golfkenttiä lisättiin. Golf on hieno harrastus mutta kaksi kenttää ja yksi lyöntipaikka on varsin paljon yhdelle lajille panostettuna tässä kaavassa. Tasapuolinen kohtuullisuus on paikallaan. Asunnoista on huutavampi pula.
Kuusjärvi
Kuusjärven läheisyyteen suunniteltu varikko taas oli kinkkinen kysymys. Kuusjärven luonto on kovilla. Varikko ei lisää merkittävästi ympäristökuormitusta, sillä jo olemassa liikenneväylät pitävät kuormituksesta kyllä varmasti huolen. Sen sijaan varikko on saanut vastustusta niin paljon, että mielipiteellä on merkitystä.
Valtuustossa hyväksyttiin myös iso kasa luonnonsuojelualueita Vantaan itäisistä osista. Ne tukevat hienosti perusteilla olevaa itäistä kansallispuistoa, Sipoon korpea.
/>/>/>/>/>/>/>/>
/>
mennessä http://www.sirpakauppinen.fi/ | 31.10.2007 | Blogit
YK:n asiantuntijana toimiva Jean Zigler kehoittaa viiden vuoden taukoon biopolttoaineiden käyttöönotossa jyrkin sanoin. Biopolttoaineiden tuotannon pelätään vievän miljoonilta ruuan. Zieglerin mukaan ruokapohjaisten biopolttoaineiden käyttö on ”rikos i…
