mennessä http://www.sirpakauppinen.fi/ | 16.12.2008 | Blogit
Puhetta herätti pääkaupunkiseudun yhteistyöelimet sekä uusi sopimus.
Puheeni pääkaupunkiseudun yhteistyösopimuksesta 15.12.08:
”Valtuutettu Klaus Kojon (vihr.) ja Irja Ansalehto-Salmen (kesk) puheet toivat esiin todellisen huolen. Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta neuvottelee hyvin pitkälle asioita ennen kuin ne tuodaan avoimeen demokraattiseen käsittelyyn ja keskusteluun tänne valtuustoon.
Koordinaatiotyöryhmä toimii tavallaan seutuhallituksena. Mutta ei ihan:
Missä on
– Läpinäkyvyys?
– Demokratia?
– Suora vaikutus?
Olemme siirtymässä poispäin demokratiasta./>/>/>/>/>
Se että Markku J. Jääskeläinen (sdp) joutuu useamman kerran kokouksen aikana vakuuttamaan valtuutetuille, että asiasta on sovittu (muualla), ja on ihan liian myöhäistä valtuutettujen vaikuttaa, indikoi hyvin voimakkaasti siitä, että nämä demokratian ulkopuoliset keksityt elimet eivät toimi. Eivät toimi eivätkä toimi oikein.
Totta kai vaaleilla valitut valtuutetut ovat vastuussa. Sitä valtaa ja vastuuta ei voi viedä, ja se on demokratian ja samalla koko yhteiskuntajärjestelmämme perusta.”
Luottamusmiespalkkiot
/>
Luottamusmiespalkkioista äänestettiin jälleen Vantaan valtuustossa. Vasemmisto ehdotti 15 %:n alennusta esitettyyn korotukseen, keskusta hieman monimutkaisempaa vähentämistä ja Auvinen palkkiokorotuksen jättämistä kokonaan väliin. Leena Korhonen (vihr.) ja Sirpa Kauppinen (vihr.) kannattivat jäädyttämistä. Äänet hajaantuivat vihreillä.
Puheeni luottamusmiespalkkioista:/>/>
”Tässä keskustelussa ei ole tullut yhtään esiin mitään miksi luottamusmiespalkkoista tarvitsee korottaa. Juuri nyt on huono hetki palkita johtoa. Ei pelkästään siksi että talous on kurja. Vaan siksi että kunta on palvelutuottaja.
– Ylisuuret ryhmät päiväkodeissa (tästä oli vielä hetki sitten puhetta)
– Todella riittämätön taso vanhustenhuollossa
ja niin edelleen.
Nyt ei ole oikea hetki./>/>/>/>
(Palkkionkorotuksen oli valmistellut toimikunta, ja Markku J. Jääskeläinen (sdp) muistutti että toimikunta on jo päättänyt asiasta, turha valtuuston on siitä poiketa, jonka vuoksi jatkoin demokratiasta).
Toimikunnissa ei toteudu avoin ja läpinäkyvä keskustelu. Toimikunnat vähentävät demokratiaa. Valtuusto päättää avoimessa keskustelussa tosiasiallisesti asiat. Niin koen valtuutettujen ja luottamusmiesten arvostuksen, enkä suinkaan sen mukaan kuinka paljon he saavat palkkioita.”
Kierrätys ja ilmastoasia
Aloitteeni kierrätysinfon antamisesta tänne muuttajille hyväksyttiin. Kiitin lämpimästi. Olen myös peräänkuuluttanut monesti tietoa Vantaan ilmastoteoista, ja tänään sitä annettiin ensimmäisen kerran: Vantaa hankkii mm. näppäriä sähköautoja.
Kotihoidontuen Vantaa-lisä
Kotihoidontuen vantaa-lisä oli jälleen esillä. Pidin taas aiheesta pienen puheen:
Puheeni 15.12.08:
”Kunnallinen päivähoito on hieno järjestelmä. Sitä ei kannata torpata liian vähiin resursseihin. Kotihoidontuki ja sen Vantaa-lisä täydentää sitä. Kotihoidontuen reaaliarvon laskee (inflaation myötä). Valtion kotihoidontuen nostopäätös loi odotuksia, ja valtion nostaessa kotihoidon tukea Vantaa ei saisi niistää vastaavasti Vantaa-lisää. Vantaa-lisä tarvitsee pitkäjänteistä päätöksentekoa jotta se tulee varmaksi ja vakuuttavaksi vaihtoehdoksi.”/>
Vihreät vastustivat Vantaa-lisän pienennystä, mutta hävisivät demareiden ja kokoomuksen jyrätessä.
Keskustelu polveili tasa-arvosta lasten parhaaseen ja päivähoidon tasoon. Lopputulos äänissä oli Vantaa-lisän pienennys 47 ja samana pitäminen 16, tyhjiä 3./>
Lisään äänestyspöytäkirjoja sivuille myöhemmin.
mennessä http://www.sirpakauppinen.fi/ | 5.12.2008 | Blogit
Aika alkaa olla pikkuhiljaa kypsempi muuttaa lipunhintakehitystä: Vuodenvaihteessa tuleva seutulipun korotus 4 euroa on yli kipurajan. Joukkoliikenne ei ole kilpailukykyinen verrattuna autoiluun.
Alentaminen tuo säästöjä
- Ruuhkassa istuminen on kansantaloudellisesti tosi kallista. YTV:n arvion mukaan ruuhkat pahenevat voimakkaasti nykymenolla.
- Vähemmän tieinvestointeja kuten teiden kulumisen paikkausta tai lisäkaistoja tai teitä.
- Vähemmän liikenteen pienhiukkasten aiheuttamia terveysmenoja (pienhiukkasten aiheuttamat terveyskulut 1-2,9 miljardia euroa vuosittain Suomessa, painottuen tälle seudulle.) Siis 100 kertaisesti mitä hinnanalennus vuosittain maksaisi Vantaalle.
Signaalina seutulipun hinnan laskeminen näyttäisi vihreää valoa joukkoliikenteen käyttämistä harkitseville. 3,5e on psykologisesti helpompi sisäänheittohinta kuin 4 e./>
Ruuhkautumiskehitys käännettävä. Joukkoliikenteen markkinaosuus on laskenut 30 vuodessa kahdesta kolmanneksesta yhteen kolmannekseen.
Tulevana vuonna seutulipun alentaminen olisi hyvä tavoite. Aloitteeni alentaa seutulipun hintoja tahmaantui budjetin byrokratian rattaisiin: asiasta pitää pitää kyllin voimallinen meteli jo keväällä, asia kun on ylikunnallinen.
Ensi vuosi on näytön paikka: lipunhinnat ovat jo este mm. köyhempien vanhusten liikkumiselle.
YTV:n seutukokouksessa Espoon vihreistä löytyi siviilirohkeutta kyseenalaistaa seutukokouksen lipunhinnankorotukset. Nyt linjaan tulee saada kaikki mukaan. Keskustelu aiheesta jatkuu.
Kustannukset kunnille
Seutulipun pitäminen 3,8 eurossa lisää kuntien maksuosuuksia YTV:lle (miljoonaa euroa; mukana myös arvolipun alennus 16,1%:in hintaerolla kertalippuun):
– Helsinki 0,955
– Espoo 0,970
– Vantaa 0,736
– Kauniainen 0,027/>/>/>/>
Seutulipun laskeminen 3,5 euroon lisää (miljoonaa euroa):
(Mukana arvoseutulipun laskeminen 2,94euroon. Hintajoustoa ei ole mukana laskettu, mutta se tuo rahaa kassaan viiveellä.)
– Helsinki 1,770
– Espoo 1,811
– Vantaa 1,325
– Kauniainen 0,049/>/>/>/>/>
Vähän kalliimpi, mutta ei yhäkään paha, varsinkin kun miettii ruuhkautumisen aiheuttamia kustannuksia. Kun kokonaisuus huomioidaan, lipunhintojen alentaminen on halvempaa.
mennessä http://www.sirpakauppinen.fi/ | 20.10.2008 | Blogit
”Valtuustoaloite 20.10.
Ehdotan että kaupunginvaltuustolle tiedotetaan vuosittain ilmastostrategian toteutumisesta Vantaan kaupungissa. Hyvä tiedotus sisältää siihen liittyvät toimenpiteet, niiden vaikuttavuus sekä Vantaan päästösäästöt.”
Suuri joukko valtuutettuja allekirjoitti aloitteeni yli puoluerajojen.
Pelkään että ilmastostrategia jää pelkäksi paperiksi. En itse asiassa ole nähnyt mitään toimia strategian toteuttamiseksi. Myöskään budjetin ilmastovaikutuksia ei tarkastella.
Kysyin niinkin yksinkertaista asiaa apulaiskaupunginjohtajalta, että miten suunniteltu budjetti muuttaa YTV:n skenaariota ruuhkautumisesta. (YTVn laskelmien mukaan ruuhkautuminen lisääntyy 40% vuoteen 2030 mennessä nykymenolla).
Vastaus oli yhtä tyhjän kanssa. Ei lipunhinnan korotukset näy mihinkään muuta autojen käytössä… Apulaiskaupunginjohtaja ei ymmärtänyt, että YTV:n skenaarion mukaan nykymenolla ruuhkat kasvavat voimakkaasti.
Tästä puheesta on muutama kokous, mutta se pohjusti ilmastoaloitteita:
Arvoisa puheenjohtaja
/>
Seudun ilmastopolitiikka voi olla kustannustehokasta tai tehotonta. Kustannustehokkaassa ilmastopolitiikassa
- Materiaalivirrat huomioitava. Jätteen synnyn ehkäisy ja kierrätysyhteiskunta säästää kaikkein tehokkaimmin ilmastoa, jätteenpolttoon ei kustannustehokkaassa ilmastonmuutoksen torjunnassa ole varaa.
- Energian käyttöä voidaan järkevöittää kaupungin omissa toiminnoissa. Matalaenergiarakentamisesta on siirryttävä nollaenergiarakentamiseen. Kokonaisia kaupunginosia tehdään nykyään energiaomavaraisesti.
- Joukkoliikenteeseen tulee resursoida enemmän, pelkkä kustannustason nousuun sitoutuminen ei riitä. Väestö kun on kasvanut sitten 60-luvun.
/>
Materiaalista kierrätystä lisäämällä saamme suuremmat CO2 vähennykset kuin koko liikenteessä syntyy./>/>/>
Kierrätyspisteitä tulisi saada lisää ja jätemaksut kierrätykseen ohjaavimmiksi. Tiedotuksen tasosta kertoo se että joka neljäs asukas ei tiedä onko alumiini biojätettä vai ei.
Neitseellisen materiaalin valmistus verrattuna kierrätysmateriaaliin on valtavan tuhoisaa ilmaston kannalta.
- Muovin kierrättäminen säästää kuusinkertaisesti kasvihuonekaasupäästöjä verrattuna kertakäyttöiseen muovin polttamiseen.
- 750 000 tn kierrätyspaperin ja kartongin kierrättäminen vastaa 375 000 auton hiilidioksidipäästöjä vuodessa.
Jos materiaalinen kierrätys uusiomateriaaliksi ei lisäänny merkittävästi, hiilidioksidisäästöt tulee löytää kustannuksiltaan kalliimmista kohteista./>
Vantaan Energia oli mukana VTT:n tutkimuksessa, jonka mukaan sähkön reaaliaikainen seuranta toisi 600-1200 megawatin säästömahdollisuuden eli 20-40 kertaa Vuotoksen verran.
Koko seudun siirtyminen reaaliaikaiseen sähkönkulutuksen seurannan voisi olla hyvä yhteistyö tavoite.
Joukkoliikenne on kaupunkien budjettien ilmastokysymyksiä
Joukkoliikenteen osuus on laskenut kahdesta kolmanneksesta yhteen kolmannekseen. Onnettoman liikennepolitiikan takana ovat me eli kunnanvaltuustot: Joukkoliikenteen markkinaosuuden pitäminen tai kasvattaminen vaatisi mm. halvempia lipunhintoja eli lisää rahaa.
Ei riitä että matkustajien yksikkömäärä on hienoisesti kasvanut, koska Väkimäärä on lisääntynyt sitten 60-luvun.
Sirpa (Siru) Kauppinen
Vantaan Kaupunginvaltuutettu/>
mennessä http://www.sirpakauppinen.fi/ | 5.10.2008 | Blogit
Turve ei ole uusiutuva ilmastonmuutoksen kannalta, sillä se kasvaa niin hitaasti. Turve on muodostunut jääkauden jälkeen tuhansien vuosien aikana, noin millimetrin vuodessa.
Kokoomus ajoi äsköttäin turpeen luokittelua uusiutuvaksi, mutta onneksi hävisi kirkkaasti äänestyksen EU:n teollisuusvaliokunnassa. Tieteen näyttö on selvä: turpeen päästökerroin on sama kuin kivihiilellä.
Keskustapuolue taas synnytti 2007 turpeen syöttötariffin, joka nosti turpeen käyttöä 13 % ja se osaltaan myös päästöjä. Turpeen osuus koko Suomen kasvihuonekaasupäästöistä on 10 %.
EIA:n mukaan turpeen syöttötariffi tekee tehottomaksi EU:n päästökaupan. Päästökaupan tavoitteena on ohjata vähähiilisiin polttoaineisiin. Järjestö suosittelee Suomelle turpeen syöttötariffista luopumisesta.
Ilmastonmuutoksen ja EU:n tavoitteiden mukaan meidän pitäisi pyrkiä vähentämään turpeen ja kivihiilen käyttöä, sillä ne ovat pahimmat kasvihuonekaasujen tuottajat. EU ajaa näiden sijaan uusiutuville energiamuodoille syöttötariffia.
Suomen esimerkki polttaa turvetta voi innostaa mukaan myös kehitysmaita, joilla valtavat turvevarat – jolloin ilmastokatastrofi olisi nopea.
Torjumaton ilmastonmuutos tuo syvän globaalin laman ja inhimillistä kärsimystä. Politiikan tekeminen vanhan ja saastuttavan teollisuuden ehdoilla on Suomen taloudellisen hyvinvoinnin uhka. Meille insinööreille on paljon helpompaa luoda uutta ja puhdasta teknologiaa nyt, kuin myöhemmin taistella hallitsemattoman ilmastokatastrofin kourissa.
.Siru
Sirpa Kauppinen, 539
http://www.sirunsivut.fi/>/>
mennessä http://www.sirpakauppinen.fi/ | 20.9.2008 | Blogit
Valtuuston kyselytunnilla nostin esiin vaihteeksi pieniä ilmastotekoja: Miten Vantaa kannaustaa työntekijöitää pyöräilyyn ja kävelyyn työmatkoillaan, ja miten työpisteissä lahittelun helppoutta ja toteutumista seurataan. Autoetu on mikä on, mutta saava…
