mennessä http://www.sirpakauppinen.fi/ | 23.3.2010 | Blogit
Pienimuotoinen energiantuotanto on maaseudulle tärkeä lisäelinkeino tulevaisuudessa. Ruotsissa on jo nyt tuhansia maanviljelijöitä, jotka tuottavat energiaa tai polttoaineita.
Energiaa saadaan muun muassa lannasta, kasvijätteistä ja muista biojätteistä biokaasun muodossa, jolla tuotetaan sähköä ja lämpöä. Biojätteistä voi tehdä myös nestemäistä biopolttoainetta vaikkapa traktoreiden polttoaineeksi.
Myös muunlainen energiantuotanto luonnistuu maaseudulla. Tuulivoimaloita voidaan hajasijoittaa sinne missä on tilaa ja tuoreen tuulikartoituksen mukaan suuressa osassa Suomea tulee hyvin.
Tanskassa tuotetaan jo paljon tuulisähköä ja ruokaa samassa paikassa – tuulivoimalathan eivät vie merkittävästi maapinta-alaa pelloilta.Tuulivoiman työllistävä vaikutus on merkittävä – varsinkin kun se työllistää nimenomaan suomalaisia suunnittelijoita ja rakentajia. Olkiluoto 3:n työmaalla neljästä tuhannesta työntekijästä alle sata on ollut suomalaisia.
Ydinvoima on saanut uskomattoman paljon huomiota, vaikka muualla maailmassa sitä ei juuri rakenneta.
Tuulivoimarakentaminen on vuorostaan lamasta huolimatta noussut 30 prosenttia pelkästään viime vuoden aikana.
Tuulisähkön kustannukset ovat laskeneet lähelle ydinvoiman tasoa ja Ruotsi onkin päättänyt rakentaa tuulivoimaa enemmän kuin Loviisan ydinvoimalat tuottavat yhteensä.
Panostamisella hajautettuihin uusiutuviin energiaratkaisuihin voidaan maaseudulle luoda kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja, mutta ydinvoiman lisärakentaminen tuo niitä keskitetysti vain yhdelle tai kahdelle paikkakunnalle.
Ydinvoimarakentaminen luo ylituotantoa Suomen sähkömarkkinoille ja vie maaseudulta lisäelinkeinojen mahdollisuuksia. Rakennemuutoksen kourissa olevalle maaseudulle tulisi suoda uusia, kasvavien alojen elinkeinoja.
Puolalaisten rakennusmiesten ja ranskalais-intialaisten suunnittelijoiden elättäminen ei tue suomalaista työllisyyttä, elävästä maaseudusta puhumattakaan.
Sirpa Kauppinen, ympäristötekniikan M.Sc
Aleksi Mäntylä, ympäristöasiantuntija/>
Kirjoitus on julkaistu Maaseudun tulevaisuudessa 22.3.2010.
Ruotsissa biopolttoaineiden tuotanto kasvijätteistä tai lannasta ja tuulivoiman höydyntäminen leventää monen maatalousyrittäjän leipää.
mennessä http://www.sirpakauppinen.fi/ | 1.2.2010 | Blogit
Uusien voimaloiden kustannukset liikkuvat samassa kuin tuulivoiman. Olkiluoto 3:sta on tullut varoittava esimerkki maailmalla.
Olkiluodosta oli artikkeli myös turvallisuuteen liittyen sunnuntain Helsingin Sanomissa.
Tänään voi vaikuttaa sitoutumalla äänestämään sellaista ehdokasta eduskuntaan, joka ei kannata lisäydinvoimaloita. Kun huomioi, että ydinvoima ei ole välttämätön hiilidioksidipäästöjen pienentämiselle tai taloudelliselle kasvulle, kannattaa liittyä allekirjoittajien joukkoon.
Nähdään siis Kolmen sepän patsaalla tänään!/>
* * *
Perässä osa draftista vastineeseen Tiurin kirjoitukseen Kauppalehdessä. (Vastine julkaistiin viime viikolla).
Ydinvoimaloiden polttoaine ympäristölle raskasta
Tiuri väittää, että Olkiluodon elinikä on 60 vuotta ja tuulivoimalan vain 25 vuotta. Ydinvoimala on kuitenkin kunnostettava elinkaaren puolivälissä, mikä maksaa jälleen neljänneksen ydinvoimalan investointikustannuksista. Tuulivoimalan ylläpito 25 vuoden aikana vain kymmeniä tuhansia euroja vuodessa. Olkiluotoon on taas mm. vaihdettava ydinpolttoainetta 32 tonnia vuodessa.
Kirjoituksessa ei myöskään käytetty uskottavaa hintaa ydinvoimalalle. Areva on laskenut Olkiluoto kolmosen maksavan viisi miljardia. Uusien voimaloiden tarjoukset liikkuvat 5-8 miljardin välillä.
Energiatehokkuus halvin tapa saada lisäenergiaa
Mm. Pöyryn selvityksen mukaan energiatehokkuuden lisääminen on halvin tapa saada lisäenergiaa. Vasta toisena keinona tulevat uusiutuvat energiamuodot, jotka ovat osa sitä ilmastoteknologian palettia, joka on tärkeä Suomen kilpailukyvylle. Monissa länsimaissa ilmastoteknologia nähdään tärkeimpänä tienä pois taantumasta, ja panostetaan tähän nopeasti kasvavaan talouden alaan, minkä Tiuri on kirjoituksessaan unohtanut.
Työpaikkoja ilmastolla
Mikäli EU ja Suomi ovat eturintamassa ilmastovaatimuksissa, ilmastoteknologian kotimarkkinat pääsevät kehittymään. Tätä ydinenergiarakentaminen ei tue. Ilmastoteknologia vastaa metalli- tai kemianteollisuutta ja markkinoiden ennustetaan kasvavan huimaa vauhtia.
Jos tarkastellaan miten nykyaikaisempi ilmastopolitiikka on vaikuttanut länsinaapurissa sähkönkulutukseen, on odotettavaa, että myöskään Suomessa sähkönkulutus ei merkittävästi kasva. Ruotsissa on sähkönkulutus laskenut lievästi mutta vakaasti jo vuodesta 2001 lähtien.
Tuulivoimaa Ruotsissa kuitenkin rakennetaan rakennetaan tänä ja ensivuonna yhteensä 800 MW. Tuulivoimaloiden valmistuksessa on alkamassa sarjatuotanto, joka laskee yksikkökustannuksia. Nyt tuotekehitys on ollut niin nopeaa, että suuria sarjoja ei olla päästy tuottamaan.
Suomen säätelyjärjestelmä tulisi trimmata kuntoon, jossa energiatehokkuus ja ilmastoteknologia ovat kannattavia. Mahdollisimman suuren volyymin energiantuotanto ei luo meille kilpailuetua nopeimmin kasvavalla alalla, vaan ohjaa taloutemme bulkkituotantoon perustuvan banaanivaltion suuntaan.
Pienelle kansantaloudelle joka elää pitkälti viennistä, on tärkeää että vientituotteet ovat mahdollisimman monipuolisia. Ilmastoteknologia on tässä merkittävä mahdollisuus, mutta ydinenergia ei tätä ole.
Liiketoimintaympäristö on muuttunut tavalla jossa viime vuosisadan energiapolitiikka ei enää tue Suomen kansainvälistä kilpailukykyä.
mennessä http://www.sirpakauppinen.fi/ | 21.1.2010 | Blogit
Vihreät haluavat helpottaa työntekijöiden palkkaamista, laskea pienituloisten verotusta ja vähentää yrittäjien byrokratiaa. Anni Sinnemäen ulostulo ei antanut oikeaa kuvaa vihreiden yrittäjyyspolitiikasta.
Vihreiden ohjelman mukaan verotuksen on kannustettava rehelliseen, työpaikkoja luovaan yrittäjyyteen – harmaan talouden vähentäminen on rehellisen yrittäjän etu. Liian jyrkät porrastukset ja verokikkailuun johtavat rakenteet on purettava.
Turvaa perustulosta
Yrittäjän sosiaali- ja eläketurvaa on parannettava. Perustulo takaisi perusturvan sekä yrittäjälle että hänen työntekijöilleen. Vihreiden perustulomalli palvelisi yrittäjyyttä: se muodostaisi perusturvan sekä yrittäjälle itselleen että hänen mahdollisille työntekijöilleen. Kaikille maksettava perustulo varmistaisi, että työn vastaanottaminen kannattaa aina.
Lasten tekemiseen tarvitaan kaksi
Vanhemmuuden kustannukset tulisi tasata kaikkien työnantajien kesken. Nyt naisen työnantaja on maksava osapuoli, vaikka lasten tekemiseen tarvitaan useimmiten kaksi. Nykyinen järjestelmä rankaisee naisvaltaisia aloja. Näillä aloilla yrittäjätkin ovat usein naisia, jolloin kustannusten jaon myönteiset ja kielteiset vaikutukset ilmenevät moninkertaisina.
100 000 uutta työpaikkaa
Pk-yritysten työllistävä vaikutus on tällä hetkellä 140 000 henkeä, mutta silti elinkeinopolitiikka tukee lähinnä suuryrityksiä. Suomen pk-sektori on eurooppalaisittain alikehittynyt. Vihreän yrittäjyyspolitiikan tavoitteena on luoda Suomeen seuraavan 10 vuoden aikana 100 000 uutta pientä ja keskisuurta yritystä.
Helpottamalla yrityksen ensimmäisen työntekijän palkkaamista kasvatetaan uutta työnantajasukupolvea ja luodaan työpaikkoja, joista hyötyy koko yhteiskunta. Erityisesti nuorten työllistymistä pieniin yrityksiin voidaan edistää myös kisällitoiminnalla sekä oppisopimusjärjestelmää kehittämällä.
Saastuttaja maksaa – työn verottamisesta ympäristöveroihin
Verotuksen painopisteen siirtyminen työn verottamisesta ympäristöveroihin sekä vihreän energian syöttötariffit avaavat yritystoiminnalle uusia mahdollisuuksia. Määrätietoinen viherkaulustyöpaikkojen luominen osana Euroopan vihreiden Green New Deal -hanketta palvelee ympäristön lisäksi myös pienyrittäjyyttä.
Ympäristöliiketoiminta on yksi nopeimmin kasvavista aloista. On varmistettava että sitä ohjaavat lait ja verot rohkaisevat materiaalien kierrätykseen, pois kertakäyttöisyydestä. Kotimarkkinoiden synnyttäminen johdonmukaisen vero- ja tukipolitiikan avulla luo työllisyyttä tulevaisuuden aloille ja luo mahdollisuuksia siihen, että Suomi saa osansa muun muassa ilmastoteknologian voimakkaasta kasvusta.
Kuluttajansuojaa ja standardien noudattamista on tuettava, sillä nämä parantavat kestäviä tuotteita valmistavan yrityksen mahdollisuuksia menestyä.
Vihreiden yrittäjyysohjelma kokonaisuudessaan:
/>/>
mennessä http://www.sirpakauppinen.fi/ | 17.11.2009 | Blogit
Päästötavoitteista huolimatta mitään suuria säästöjä ei vielä oltu budjetoitu ympäristöasioilla. Päin vastoin – Tilakeskus ei edes tiennyt miksi sähkölasku kasvoi edellisen sähkönsäästöohjelman aikana.
Valtuustopuhe Sirpa Kauppinen 16.11.2009:
Säästöjä ilmastoasioilla
Vantaan kaupungin jätelasku on lähes 450 000 euroa. Siihen on helppo saada pienennystä lisäämällä lajittelua. (Säästöllä saisi helposti päiväkoteihin uudet hiekat..)
Vantaan energiansäästöohjelman aikana sähkölasku kasvoi merkittävästi. Miksi energiansäästö ei onnistu Vantaalla, kun yrityksissä energiasäästöllä saadaan paljon jopa yksittäisillä teoilla, puhumattakaan kokonaisuudesta?
Liikenteen ja ruuhkautumisen välilliset kustannukset ovat niin suuret – mm. EU:n arvioimat terveyskulut 1-2,9 miljardia euroa Suomessa/vuosi – että tällaiseen ei ole varaa.
Esimerkkejä miten hiilidoksidipäästöjen vähennyksillä vähennetään kustannuksia:
- Pelkästään talotekniikalla eli optimoimalla ilmanvaihtoa, valotusta ja energiankulutusta kuusi Fennian kiinteistöä säästivät 100 000 euroa.
- Helsingin opetusvirasto säästi 200 000 euroa tulostusta vähentämällä
- Helsingin kauppakorkeakoulu säästi 18 500 euroa sammuttamalla koneet keskitetysti.
Suurimmat säästöt saadaan kuitenkin kokonaisuuksia katsomalla, ei vain roiskimalla näitä yksittäisiä tekoja./>
Säästöt ilmastoasioissa eivät ole pois palveluista.
Säästöt vaikuttavat myös hyvin pitkälle tulevaisuuteen, ja samalla säästytään virheinvestoinneilta.
***(Lisätietoja Sirpa Kauppinen, p. 040 540 691)***
Keskustelu polveili palveluseteleistä kasvisruokaan.
Mikko Mäkelä (vihreät) puhui lasten sosiaalisten taitojen keihttymisen tärkeydestä asiantuntevassa ohjauksessa ja riittävän pienissä ryhmissä. Näistä asioista pidetään kiinni sekä päivähoidon, perusopetuksen että vapaa-ajan toimialoilla.
Maria Saarivuo-Siren (vihreät) oli huolissaan kuutosluokkien sirtymisestä aineopetusjärjestelmään:
”Niin sanotut hyvät oppilaat eivät tästä nimittäin millään lailla kärsi, heistähän suuri osa voisi olla aineopetusjärjestelmässä ekasta luokasta lähtien. Mutta sen sijaan siellä on liuta tällaisia hiukan heikompia oppilaita ja ennen kaikkea pieniä ja vähän isompiakin poikia, jotka tosiasiassa tarvitsisivat aineopettajaa peruskoulun loppuun saakka ja mielellään siitä eteenpäinkin.”
Anniina Kostilainen (Vihreät) puhui lähiruuan puolesta, jonka avulla vaalitaan paikallista ruokakulttuuria, ruuan laatua sekä vähennetään ruuantuotannon ympäristövaikutuksia. Anniinan mukaan budjettikirjan strategisissa tavoitteissa on painotettu kestävän kehityksen kriteereitä.
Paula Lehmuskallio (Kokoomus) rytyytti naapurikaupungin Jussi Pajusen Hesarissa ollutta haastattelua. Pajusen mukaan meidän kaavoittajimme ja suunnittelumme on niin huonoa, että se ei hyödytä Helsingin kaupunginjohtaja Pajusta ja Helsingin ydinkeskustaa.
Lehtiartikkelista oli löytynyt uutta tietoa: Kehä kolmen ruuhkat ovat kuulemma vantaalaisten aiheuttamia. Seutuyhteistyöhalusta Lehmuskallio muistutti, että nyt terveyskeskus-asiaa neuvoteltaessa ei oltu ekaa kertaa neuvottelupöydän äärellä, ja taas yhteistyö estyi Helsingin toimesta.
Markku J. Jääskeläinen (SDP) kommentoi myös asiaa… jos tavoitteeksi asetetaan Helsinkiin liittyminen ja Jumbon purkaminen, seuraa kysymys miten suhtaudutaan tuhansiin Jumboon liiittyvien työpaikkojen purkamiseen.
Markku J. Jääskeläinen muistutti myös päätäntävallan siirtymisestä Helsinkiin: HSY:n (uusi ”YTV”) yhtymäkokouksen kannan muodostaa käytännössä Helsingin kokoomus, joka myös johtaa puheenjohtajan äänellä HSY:n hallitusta.
Tämä tuli jo koettua heti uudessa organisaatioissa, kun vesitaksoja käsiteltiin.
Perussuomalaisten mielestä nuorisopalveluihin panosteteaan leikkaamalla 200 000 euroa, ja liikuntapalveluihin panostetaan leikkaamalla 100 000 euroa. Kaupunginhallitus on päättänyt rikkoa Vantaa-sopimusta – Vantaa-sopimus mahdollistaisi paljon suuremman rahankäytön kuin kaupunginhallitus on esittänyt leikkauksia.
Perussuomalaisten Pietari Jääskeäisen mukaan budjetti on alimitoitettu, mutta veronkokorotukset olisi voitu jättää tekemättä. Sosiaali- ja terveystoimen palveluja ei saa heikentää.
Kati Tyystjärvi kommentoi Vasemmistoliiton ryhmäpuheessa Perussuomalaisten ehdotuksia. Erityisesti herätti huomiota vaatimus byrokratian karsimisesta kaupungista, joka on tuottaa palveut vähimmällä virkamiehillä (per asukas) mitä tästä maasta löytyy.
Kati muistutti odotetusti myös kapitalismin kriisistä. Se opettaa että 1) vain työssä on yhteiskunnan hyvinvoinnin perusta, ja 2) emme saa luottaa markkinatalouteen.
Kati kantoi huolta monista samoista asioista kuin vihreät: omaishulto, päihdehuolto, työllistyminen jne. Vasemmistoliitto myös kiitti Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tapani Mäkistä siitä, että hermot kestivät harvinaisen hyvin (budjettineuvottelut).
Keskustan Irja Ansalehto-Salmi toi esiin ennaltaehkäisyn tärkeyden ja sen että valmistelun tulisi käydä normaalisti lautakuntien kautta. Nyt lautakuntakäsittelyn jälkeen esim. Katriinan muutokset on pullahtanut yllättäen budjettiin mukaan.
Kristillisten mukaan paras tapa lisätä hyvinvointia on vähentää pahoinvointia. Jere Jarruvalo oli esimerkkinä eteenpäin menosta, eli rohkeat investoinnit mm. Marja-Vantaan suuntaan saivat kannatusta.
RPK:n ryhmäpuhe oli raikas ja osin ruotsinkielinen. Göran Härmälä: “RKP inhoaa veronkorotusta ja kiinteistöveron korotus on vastenmielistä.” RKP:n mukaan talousarvion alijäämä 32 miljoonaa on ihan hyvä. Göran hehkutti myös: “Olen sitä mieltä että talouden soissa rämpiminen on Vantaan ydinosaamista.
Göran kehui investointien jatkumista, ja lisäsi: “Laiva joka menettää vauhtinsa ei ole enää ohjattavissa.”
Göran paljasti myös käyttöohjeen Suomenruotsalaisuuteen: Suomenruotsalaisuuden ydinosaamista on yhteisöllisyys. ”Jokainen tuo yhteisöön omat voimavaransa jättäen tilaa toisille toimia.” Yhteisöllisyydelle ei tosin löytynyt ruotsinkielistä sanaa. Ruotsinkielisissä on kieltämättä voimavaraa.
Juha Niikko (Perussuomalaiset) moitti Helgingin kosiskelua. Mikäli gigolo (Helsinki) ei pysty pitämään edes pohjois-Helsingin lähiöhaaremeista… puhuen yhdistymisselvitystä vastaan.
Ilmari Heinonen (Vasenmistoliitto) oli huolissaan yhtiöittämisestä, ja siitä että omaisuus on joutumassa harvojen käsiin. Näin tapahtui Neuvostoliitossakin.
Maija Hurri (Kristillisdemokraatti) kiitti osaavaa ja jaksavaa henkilöstöä. Meillä on yhteiset talkoot selvitä taantumasta ja lamasta.
Myös alkoholi tuotiin keskusteluun: Suomi on nousi alkoholin kärkimaaksi pohjolassa. Alkoholi aiheuttaa suomessa oli 3000 kuolemaa vuodessa. Lain mukaan päihdohuolto on järjestettävä sellaiseksi kuin tarve edellyttää.
Erittäin huolestuttavia lukuja, jossa ei ole mukana sosiaalista pahoinvointia jne alkoholin seurauksia.
Leena Korhonen (Vihreät): ”Katkaisuhoitoasemalle on jatkuva jono erityisesti huumeiden käyttäjien osalta. Jonotusaika voi olla useita viikkoja. Voi vain kuvitella mitä se tarkoittaa inhimillisenä kärsimyksenä saatikka välillisinä kustannuksina yhteiskunnalle, esim. rikoksina” Leena esitti toiveen seuraavaan budjettiin katkaisuhoidon lisäpaikkojen saamiselle.
Eeva-Maria Loikkanen puhui palvelusetelelien pelottavuudesta. Eeva-Maria epäilee, että raha joka kilahtaa kassaan on julkiselta puolelta pois. Eeva-Maria jatkoi myös: ”Vielä enemmän kauhistuttaa ja pelottaa lasten päivähoidon ja sijaishuollon jatkuva kilpailuttaminen. Voi vain toivoa että lapsen etu pidetään mielessä ensimmäisenä.”Jussi Saramo (Vasemmistoliitto) kyseenalaisti terveyspalveluiden yksityistämisen: “Kaikkea ei voi verrata autokauppaan.” On maita, joissa piikki on auki yksityisellä, jolloin on tehty turhia leikkauksia ihmisten kustannuksella, ja maita, jotka pohjaavat vakuutusjärjestelmään… Jussi suositteli jokaiselle tutustumista USA:n terveydenhuoltojärjestelmään.
Valtuutettu Jaakko Niinistö (perussuomalaiset) kertoi perussuomalaisten 25 veroäyrin kompromissiesityksestä. Kati Tyystjärven mukaan perussuomalaiset olivat vaiti eivätkä osallistuneet neuvottelujen kulkuun.
Pietari Jääskeläisen puheessa sairaat, vanhukset ja muut vaivaiset tulevat sananmukaisesti nahoissaan (nykyisen budjetin). Pietarin mukaan tärkeysjärjestys on todella pahasti pielessä, mikäli hoitopalveuja leikataan. (Budjetissa kuitenkin lisättiin sosterin menoja 6 miljoonaa, mutta se, onko se riittävää, on hyvä kysymys).
Reeta Hirvonen (Kokoomus) halusi perussuomalaisilta tietää mistä oikein perussuomalaiset säästäisivät, ainoatakaan kunnon esitystä ei tullut neuvotteluihin.
Esimerkiksi Oopperan rahoituksesta on sitovasti sovittu, ja sopimusrikkomus saattaa johtaa oikeuteen./>/>
Jussi Saramo selitti budjetin rakennetta perussuomalaisille: Hyvin iso asia investoinneista on velkarahalla. Se on syömävelkaa (jos se siirretään käyttötalouspuolelle). Jussi vielä heitti: “Tyhmää se on täällä valtuustosalissa on opiskella.” Juha Malmi vastasi: “Täällä on ihan hyvä opiskella, kun täällä on niin paljon opettajia. “
Kati Tyystjärvi kommentoi myös sitä valtuutettu Uppalalle sitä miten Timo Auvinen (Perussuomalaiset) aikanaan kertoi edellisen tilapalveluiden organisaatiomuutoksen tullessa, että sillä säästetään 8 miljoonaa euroa. Ja sellaistakaan säästöä ei syntynyt.
Anniina Kostilainen kommentoi Pajusen ja Jumbon puheita, mutta myös sitä, että valtuutettu Heinimäen mukaan Jumbo turvaa lähipalvelut. Anniinan mielestä Jumbo lähipalveluina on vähän ylimitoitettu.
Perussuomalaiset eivät kertoneet vielä pari tuntia ennen budjettikokousta ehdotuksiaan, kun heiltä kysyttiin miten he haluaisivat budjettia vielä muuttaa. Jos Perussuomalaiset olisivat tuoneet esityksensä aiemmin, niitä olisi mennyt läpi hyvinkin. Itsekin olin samaa mieltä muutamista. Nyt hyvätkin ideat pantattiin populistisiksi vedoiksi ilman tarvetta muutoksiin budjetissa.
Valtuusto päättää budjetista, ja keskustelu on läpinäkyvää ja avointa valtuuston kokouksessa. Kuitenkin, esimerkiksi päihdehuoltoon, perheiden palveluihin jne. vihreät halusivat rahaa lisää, ja jotain saivatkin, mutta perussuomalaisten tuella sitä olisi voinut saada hieman enemmän, jos muille olisi kerrottu etukäteen nämä ajatukset.
Jos budjettiin tehdään ilman harkintaa (tarkastelematta vaikutuksia muille toimialoille tai rahoituksen tarkistamista) ja lennosta paljon muutoksia, homma menee holtittomaksi, ja virhepäätöksiä voi syntyä. Koska mahdollisuus keskusteluun ja lisätietoon virkamiehiltä ehkäisee harkitsemattomia tyhmyyksiä, hyvät ideat kannattaa tuoda kysyttäessä ajoissa jotta muutkin voivat harkita sekuntia enemmän, eikä äänestyttää vaiheessa, jossa keskustelua ei enää käydä, vaan asiat enää nuijitaan nappia painamalla.
Perussuomalaiset halusivat
- Olla nostamatta veroprosenttia
- Palveluihin lisää rahaa
- Investointeja vähemmän
- Skeittihallia ja uimahallia lisää
- Investointivelan ohjaamista syömävelaksi (mutta kannattaako ostaa leipää lainalla?)
Perussuomalaiset äänestyttivät monta asiaa budjetissa. Muutama niistä olisi varmasti mennyt läpi etukäteen kertomalla, mutta osa ei, sillä velkaa ei voida ottaa niin että velanhoitokulut kasvavat liian korkeiksi./>/>
Veronkorotuksista ei kukaan rakasta tässä salissa. Tässä yhdyin Göran Härmälän (RKP) tunteisiin, ja sanoinkin sen ääneen. Säästöjä täytyy löytää mm. ympäristöasioilla ja erilaisin Vantaa-sopimuksin keinoin. Silti niillä turvattiin peruspalveluiden säilyminen.
Kiinteistöveron korotus tuntui erityisen hankalalta johtuen vähävaraisemmista vanhuksista. Ehdotin veron helpotukseksi nollamaksuluokkaa tai jonkinlaista kompensaatioita niille, joille vero on liian suuri tuloihin nähden.. asia on pakko järjestää jotenkin!
Budjetin viimeisenä puheenvuorona muistutin valtuustoa siitä, että ensi vuonna tulee panostaa joukkoliikenteeseen, sillä erityisesti seutulipun hinta on kestämättömällä tasolla. Puhettani kommentoi Ilmari Heinonen, joka ainoastaan kiitti ja oli samaa mieltä. Harmitti silti jättää asia vain toiveeksi tulevaisuuteen.
Joukkoliikenteestä
Joukkoliikenteen lipunhinnat ovat nyt kestämättömällä tasolla. Ne luovat enemmän kustannuksia mm. terveysmenoina, puhumattakaan ruuhkautumisen lisääntymisestä, lisäkaistojen tarpeesta ja kansantaloudellisista kustannuksista.
Sen lisäksi seutulipun hinta on sillä tasolla, että se rajoittaa mm. vanhusten liikkumista, vaikka vanhusten tulisi säilyä vireinä ja virkeinä eikä hautuatua kotiinsa.
Suurimmat säästöt saadaan todellakin kun katsotaan kokonaisuudet läpi myös niin miten toimet vaikuttavat toisille toimialoille./>
Toivon vahvasti että ensi budjetin valmistelussa huomioidaan kustannukset kokonaisuuteen.
Vihreiden ryhmäpuhe on luettavissa Vantaan vihreiden sivuilta. Neuvotteluissa saimme kuitenkin ajettua ja kannatettua mm.
- ennalta ehkäisyä
- nuorten syrjäytymisen ehkäisyä (Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle on riittävän nopeasti turvattava koulutus-, työharjoittelu-, tukityö- tai työpajapaikka.)
- perheiden palveluita
- päihdehuoltoa
- omaishoidontukea
- vanhusten kotona jaksamisen tukea
- koulujen kasvisruokapäivää
- energiatehokasta ja laadukasta rakentamista
Koko Vantaa-sopimuksessa – joka ohjasi pitkälti budjetin valmistelua, ja johon sitouduttiin – hyvä painopiste oli ennaltaehkäisyssä. Siinä pienellä lisäpanostuksella saadaan suuria säästöjä./>/>
