Musiikki ja maailmanparannus

U2 kävi vetäisemässä pari loppuunmyytyä keikkaa Helsingissä. Siinä sivussa Bono tapasi pääministeri Kiviniemen ja ulkoministeri Stubbin, joiden kanssa ilmeisesti turistiin maailman epäkohdista, kuten kehitysmaiden kohtuuttomasta velkataakasta. Itse en keikoilla ollut, mutta ilmeisesti välispiikeissä Bono valisti tuttuun tyyliinsä yleisöä erilaisista globaaleista ongelmista. Tämä on ainakin netistä seurattuna ärsyttänyt monia ja Bonon julistamista on pidettyä häiritsevänä, rock-muusikolle […]

Ydinvoimasta A-tuubissa

Kerron A-tuubin haastattelussa ydinvoimasta, ja kommentoin myös Greanpeacen iskua Kokoomuksen puoluekokoukseen.http://atuubi.yle.fi/videot_ja_kuvat/id-1008748Kuva ei liity haastatteluun. Kuvassa tanottaa Tree Mile Island’n ydinvoimala jossa ydinreaktor…

Energia-asiaa Myyrmäessä

  • Miten pienennän sähkölaskua?
  • Miten saan seurattua energiankulutustani?
  • Mihin asuminen on menossa?
  • Miten voin itse hillitä ilmastonmuutosta?

Kaupunginvaltuutettu ja vihreiden eduskuntavaaliehdokas Sirpa Kauppinen neuvoo arjen energiansäästössä – ja keskustelee valtakunnan energiapolitiikasta.

  • Lauantaina 19.6. Myyrmäen paalutori klo 14-16.

Paalutorille rakennetaan myös pienoismalli Suomen energiantuotannon osuuksista./>

puolikuva_kasvoista.jpg

Energiapolitiikan kehitysmaassa

Hallitus ei halua uskoa VTT:n tai muiden asiantuntijatahojen selvityksiä sähkönkulutuksesta, vaan on myöntämässä puutteellisin selvityksin raskaille ydinvoimainvestoinneille lupia. Keskustan Pekkarisen arvio 0-1 ydinvoimalan tarpeellisuudesta muuttui…

Hallinnosta huolimatta yhteistyötä

Selvityksessä on Helsingin virkamiesten kädenjälki, ja hallinnon sijaan se olisi voinut keskittyä enemmän kuntalaisten palvelujen laatuun ja saatavuuteen.

Ympäristön kannalta Helsingin ja Vantaan yhdistyminen ei ratkaise mitään. Oleelliset ilmasto-ongelmat ovat ratkaistavissa yhteistyöllä tai yhdistymisellä ympäryskuntien kanssa.

Seutulipun alentaminen sisäisen lipun tasolle riippuu tahdosta, ei organisaatiosta. Ympäryskunnissa kaupunkirakenne hajautuu ja sieltä tuleva työmatkaliikenne ei ole joukkoliikenteen parissa.

Fuusioilla on myös hintansa. Reaalitaloudellisesti ottaen yhdistyminen Helsingin kanssa voi pahimmillaan käydä Vantaalle raskaaksi: yritysfuusioissakin suurempi organisaatio määrää uuden hallintokulttuurin ja työtavat. Helsingin hallintomalli ja koko hallintokulttuuri ovat huomattavasti kalliimpia ja raskaampia kuin Vantaan

Organisaatiomuutokset vievät myös resursseja palvelujen tuottamiselta. Fuusiot, joita ei resursoida ja hallita, tulevat kalliiksi. Merkittävää taloudellista säästöä ei tällä yhdistymisellä edes virkamiesten mukaan saada. Sen sijaan yhteistyötä ja raja-aitojen kaatamista voi tehdä organisaatiorajoista huolimatta.

Juuri yhteistyössä pitäisi pistää töpinäksi tuli yhdistyminen tai ei: mm. joustava päiväkotien ja terveyskeskusten käyttö sekä seutulipun hinnan laskeminen kaupunkien sisäisen lipun tasolle tulee toteuttaa nopeasti. Organisaatioiden välinen yhteistyö ei saa jäädä odottamaan erilaisia hallintorakenteen päätöksiä.

Kuntataloudellisesti laskennallisesti tehokas yksikkö on 35 000 – 40 000 asukasta. Miten kansalaisten vaikuttaminen taataan paikallisiin asioihin? Katse tulee luoda kauas: kokonaiskuva tulevasta seudusta 50 tai 100 vuoden päästä auttaa hahmottamaan organisaation tarpeita ja rakenteita

Vain vertailu, jossa päästään tarkastelemaan eri vaihtoehtoja, kuten vain Helsingin ja Vantaan yhdistyminen, tai koko pääkaupunkiseudu yhdistymien tai yhdistymien myös ympäriyskuntiin antaa aitoja eväitä päätöksentekoon. Pelkkä hallintomallin kuvaus ei riitä – tulee arvioida mitä hyötyjä ja haittoja eri rakenteet tuovat käytännössä ihmisten arkeen.
junanodotus.jpg/>