Roskiksessa on ruokaa

Dyykkareiden kiusaaminen on aivan älytöntä. Kuluneen vuoden aikana ainakin Turussa vartijat ovat keränneet dyykkaajien nimiä ja kauppiaat eri puolilla maata hätistelevät dyykkaajia pois roskiksista.Kyseessähän on lain mukaan näpistys. Kun kau…

Ydinvoima vie maaseudun työpaikkoja

Pienimuotoinen energiantuotanto on maaseudulle tärkeä lisäelinkeino tulevaisuudessa. Ruotsissa on jo nyt tuhansia maanviljelijöitä, jotka tuottavat energiaa tai polttoaineita.

Energiaa saadaan muun muassa lannasta, kasvijätteistä ja muista biojätteistä biokaasun muodossa, jolla tuotetaan sähköä ja lämpöä. Biojätteistä voi tehdä myös nestemäistä biopolttoainetta vaikkapa traktoreiden polttoaineeksi.

Myös muunlainen energiantuotanto luonnistuu maaseudulla. Tuulivoimaloita voidaan hajasijoittaa sinne missä on tilaa ja tuoreen tuulikartoituksen mukaan suuressa osassa Suomea tulee hyvin.

Tanskassa tuotetaan jo paljon tuulisähköä ja ruokaa samassa paikassa – tuulivoimalathan eivät vie merkittävästi maapinta-alaa pelloilta.Tuulivoiman työllistävä vaikutus on merkittävä – varsinkin kun se työllistää nimenomaan suomalaisia suunnittelijoita ja rakentajia. Olkiluoto 3:n työmaalla neljästä tuhannesta työntekijästä alle sata on ollut suomalaisia.

Ydinvoima on saanut uskomattoman paljon huomiota, vaikka muualla maailmassa sitä ei juuri rakenneta.

Tuulivoimarakentaminen on vuorostaan lamasta huolimatta noussut 30 prosenttia pelkästään viime vuoden aikana.

Tuulisähkön kustannukset ovat laskeneet lähelle ydinvoiman tasoa ja Ruotsi onkin päättänyt rakentaa tuulivoimaa enemmän kuin Loviisan ydinvoimalat tuottavat yhteensä.

Panostamisella hajautettuihin uusiutuviin energiaratkaisuihin voidaan maaseudulle luoda kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja, mutta ydinvoiman lisärakentaminen tuo niitä keskitetysti vain yhdelle tai kahdelle paikkakunnalle.

Ydinvoimarakentaminen luo ylituotantoa Suomen sähkömarkkinoille ja vie maaseudulta lisäelinkeinojen mahdollisuuksia. Rakennemuutoksen kourissa olevalle maaseudulle tulisi suoda uusia, kasvavien alojen elinkeinoja.

Puolalaisten rakennusmiesten ja ranskalais-intialaisten suunnittelijoiden elättäminen ei tue suomalaista työllisyyttä, elävästä maaseudusta puhumattakaan.

Sirpa Kauppinen, ympäristötekniikan M.Sc
Aleksi Mäntylä, ympäristöasiantuntija/>

Kirjoitus on julkaistu Maaseudun tulevaisuudessa 22.3.2010.

tuuliovoimaa_pellolta

Ruotsissa biopolttoaineiden tuotanto kasvijätteistä tai lannasta ja tuulivoiman höydyntäminen leventää monen maatalousyrittäjän leipää.

Kouluruuan on oltava maukasta

Helsingissä ja Vantaalla ollaan sitouduttu kouluruokailussa kasvisruokapäivään. Onnistumisen avaimet ovat monipuoliset ja erityisesti maukkaat kasvisruuat. Suomalaisten keskimmääräinen vihannesten ja kasvisten käyttö on reilusti alle terveellisen ruuan…