mennessä Juhis Ranta | 19.12.2011 | Blogit
Presidentinvaalit. Ottamatta kantaa siihen, että onko presidentti-instituutio tarpeellinen vai ei, niin tammi-helmikuussa 2012 maallemme kuitenkin valitaan presidentti.
Presidentti johtaa Suomen ulkopolitiikkaa yhdessä valtioneuvoston kanssa ja niissä tilanteissa, joissa valtioneuvosto ja presidentti ovat eri mieltä ratkaisee presidentin kanta. Presidentti toimii myös puolustusvoimien ylipäällikkönä. Näiden lisäksi presidentillä on nimitysvaltaa ja hieman näennäistä lainsäädäntövaltaa. Ellen ole nyt ihan ulalla koko ajan kapenevista valtaoikeuksista.
Presidentti on myös edustustehtävä ja hän luo kuvaa Suomesta ja suomalaisista ulkomailla ja on merkittävä diplomaatti maailmalla.
Sitten niihin ehdokkaisiin.
Ne pari ihan hyvää ehdokasta ovat Paavo Arhinmäki ja Eva Biaudet.
Paavo Arhinmäki on noussut kohdallani kaikissa vaalikoneissa ensimmäiseksi, mutta hänen kohdallaan on monta suurta muttaa. Ensinnäkin Arhinmäki ei oikeasti edes halua kyseiseen hommaan, hän on ehdolla vain koska Vasemmistoliitto koki, ettei ehdolla ole tarpeeksi vasemmistolaista vaihtoehtoa. Tästä kertoo myös se, että hän ei ole juurikaan puhunut omia mielipiteitään, vaan usein aloittaa lauseet ”Vasemmisto sitä ja vasemmisto tätä..”. Presidentinvaalit ovat henkilövaalit, eikä niissä puoluetaustalla ole väliä.
Vaikka Arhinmäen politiikka ja arvot ovat mieleeni, en näe, että hän olisi hyvä presidentti. Hänen kykynsä ovat parhaimmillaan eduskunnassa, ministerinä sekä Vasemmistoliiton puheenjohtajana, jos hänet valittaisiin presidentiksi hänen kykynsä menisi hukkaan.
Tässä on hieno kirjoitus Paavo Arhinmäen kannattajille.
Eva Biaudetlla on arvopohja kunnossa, mutta en osaa nähdä häntä johtamassa ulkopolitiikkaa. Hänen ymmärryksensä ja osaamisensa keskittyy enemmän vähemmistöihin, tasa-arvoon ja sisäpolitiikkaan.
Se erinomainen ehdokas on Pekka Haavisto. Nopealla tarkastelulla hän näyttää olevan olennaisimmista presidentin tehtäviin liittyvistä kysymyksistä lähes samaa mieltä kuin Paavo Arhinmäki, mutta luonteeltaan ja toimintatavoiltaan hän on paljon sovittelevampi ja diplomaattisempi. Presidentin tehtäväkenttä on hänen ydinosaamisaluettaan. Haavistolla on vahva kokemus kansainvälisestä politiikasta ja maailman kriiseistä. Hän on osoittanut osaamisensa käytännössä neuvottelutilanteissa ja diplomaattisessa kanssakäymisessä sekä onnistunut myös vaikuttamaan kriisialueiden asioihin. Haavisto on kuin luotu presidentiksi ja nykyisestä ehdokasjoukosta hän on yksinkertaisesti ylivertainen. Lisäksi presidentinvaaleista tulee huomattavasti mielenkiintoisemmat jos Haavisto menee Niinistön kanssa toiselle kierrokselle, kuin jos siellä olisi kuka tahansa muu.
Tässä on hieno kirjoitus Vihreän presidentin vastustajille.
Muita ehdokkaita en edes viitsi mainita, koska heidän äänestämistään ei edes kannata harkita.
Myös Anssi Kela on kirjoittanut ylistävästi Haavistosta ja Simo Raittilan mielestä Haavisto on muita parempi.
mennessä Juhis Ranta | 26.11.2011 | Blogit
Tervehdys ihmiset!
Meillä täällä Suomessa on sellainen perinne, että jouluna pöytä katataan kauniisti ja ruokaa on niin paljon, ettei sitä meinaa ehtiä syömään ennen kuin se pilaantuu. Harmittavan usein näissä notkuvissa pöydissä on myös kinkku. Kinkku on lihankimpale joka on peräisin siasta. Sika taas on älykäs, tunteva, aktiivinen ja kaunis eläin.
Kinkkua pyritään tuottamaan Suomessa mahdollisimman kustannustehokkaasti. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että sikoja pidetään pienissä ja likaisissa karsinoissa. Tämä saattaa mahdollistaa jollekulle yrittäjälle sen, että hän saa maksettua vuokran ja levittää voita leivän päälle. Tämä kuitenkin aiheuttaa myös sen, että nämä älykkäät ja aktiiviset eläimet eivät pääse toteuttamaan ensimmäisiäkään lajityypillisiä tarpeitaan.
Oikeutta eläimille -järjestö julkaisi jälleen kuvia suomalaisilta sikatiloilta. Joissain näkyi selkeitä rikkeitä, mutta suurimmassa osassa kuvista meno oli aivan lakikirjaimen mukaista. Suomessa on eläinsuojelulainsäädäntö, jonka henki on varsin ylevä, mutta lakia tarkentavat säädökset vesittävät sen täysin. Lainsäädännön takia tehotuotannon piirissä ei ole ainuttakaan onnellista possua.
Koska lakien muuttaminen on todella hidasta, niin toivon, että mahdollisimman moni luopuisi joulukinkusta. Itseäni näiden eläinten julma kohtelu suututtaa niin paljon, että tekisi mieli sanoa kaikille kinkkuilijoille: ”Tukehtukaa joulukinkuunne!”.
Sikaloiden kuvaajia syytetään vahingonteosta ja ties mistä aivan järjettömästä. Kuitenkaan kuvaajat eivät ole rikkoneet mitään, eikä heitä ole edes huomattu kun he ovat käyneet kuvaamassa tiloja. He ovat tehneet näkymättömän näkyväksi. Ihmiset järkyttyvät ja vaativat tiukempaa valvontaa. Valitettavasti tilanne ei parane valvonnalla. Kinkku pitää jättää ostamatta.
Jos syö lihaa, niin pitää olla valmis näkemään eläimen koko elinkaari sen syntymästä teurastuksen ja jalostuksen kautta omalle lautaselle.
mennessä Juhis Ranta | 4.8.2011 | Blogit
Maa- ja metsätalousministeriö tyrii taas. Se on nimittäin myöntänyt jälleen suuremmat metsästyskiintiöt kuin mitä on suositeltu. Esimerkiksi riista- ja kalataloudentutkimuslaitos on suositellut karhun kaatomääräksi korkeintaan 10% arvioidusta kannasta ja ilvekselle korkeintaan 12,3%. MMM on nyt myöntänyt kaatoluvat 15,5% koko karhukannasta ja 18,1% ilveskannasta.
Tämä on hälyttävää, sillä karhun uhanalaisuusluokitus on vaarantunut ja ilveksen yksilömäärä saatta vaihdella rajustikin vuosittain.
Suurpedot kuuluu suomalaiseen luontoon. Toivon, että kaatoluvat pidetään kestävällä tasolla. Aikaisemmin suomalaiset suurpetolajit ovat saaneet vahvistusta itä-rajan takaa, mutta sieltäkään ei enää tule eläimiä tänne niin paljoa kuin ennen. Tähän en osaa sanoa syytä. Ehkä tämä on sitten arvokysymys. Toisten mielestä ihmisen pitää olla yksinvaltias päättämässä muiden lajien yksilöiden oikeudesta olla olemassa. Toisten mielestä luonto saa kukoistaa ja olla juuri niin monimuotinen kuin se vain on mahdollista.
mennessä Juhis Ranta | 4.8.2011 | Blogit
Maa- ja metsätalousministeriö tyrii taas. Se on nimittäin myöntänyt jälleen suuremmat metsästyskiintiöt kuin mitä on suositeltu. Esimerkiksi riista- ja kalataloudentutkimuslaitos on suositellut karhun kaatomääräksi korkeintaan 10% arvioidusta kannasta ja ilvekselle korkeintaan 12,3%. MMM on nyt myöntänyt kaatoluvat 15,5% koko karhukannasta ja 18,1% ilveskannasta.
Tämä on hälyttävää, sillä karhun uhanalaisuusluokitus on vaarantunut ja ilveksen yksilömäärä saatta vaihdella rajustikin vuosittain.
Suurpedot kuuluu suomalaiseen luontoon. Toivon, että kaatoluvat pidetään kestävällä tasolla. Aikaisemmin suomalaiset suurpetolajit ovat saaneet vahvistusta itä-rajan takaa, mutta sieltäkään ei enää tule eläimiä tänne niin paljoa kuin ennen. Tähän en osaa sanoa syytä. Ehkä tämä on sitten arvokysymys. Toisten mielestä ihmisen pitää olla yksinvaltias päättämässä muiden lajien yksilöiden oikeudesta olla olemassa. Toisten mielestä luonto saa kukoistaa ja olla juuri niin monimuotinen kuin se vain on mahdollista.
mennessä Juhis Ranta | 12.6.2011 | Blogit
Puhe kohdassa poliittinen keskustelu
Hyvät toverit!
Tämä puhe perustuu niihin havaintoihin, joita tein keväällä vaalikentillä sekä niihin viesteihin, joita sain äänestäjiltä, niiltä jotka jättivät äänestämättä, niiltä jotka äänestivät minua, niiltä jotka ovat ennen äänestäneet Vihreitä ja nyt siirtyneet äänestämään jotain muuta.
Olemme menettäneet luonnonsuojelijoiden ääniä.
Vihreät eivät ole näyttäytyneet porvarihallitustaipaleen aikana uskottavana ympäristöpuolueena. Tämä ei johdu siitä, että emme olisi puhuneet ympäristöstä. Toimittajien mielestä on ehkä maailman tylsintä, että joku Vihreä poliitikko puhuu metsien suojelusta.
Ilmastonmuutoksesta ja kestävästä kehityksestä puhuvat kaikki, joten mihin Vihreitä enää tarvitaan?
Vihreiden täytyy erottua kovemmilla vaatimuksilla ja tiukemmilla ympäristölinjoilla. Vihreiden täytyy erottua teoilla. Vihreiden täytyy nostaa esiin asioita, joita muut puolueet eivät uskalla; kuten nykyisen ympäristökriisin suurimmat aiheuttajat: väestönkasvun ja täysin kelvottoman talousjärjestelmän.
Toivon, että tässä puoluekokouksessa valitaan luottamustoimiin sellaisia henkilöitä, jotka uskaltavat puhua näistä asioista ja jotka kirkastavat vihreiden linjaa ja tekevät Vihreistä taas radikaalin ympäristöpuolueen.
Kiitoksia.
Kannatuspuheenvuoro varapuheenjohtajaehdokas Timo Juurikkalalle
Terve, terve!
Meillä on monia hyviä ehdokkaita moniin eri tehtäviin. Aion nyt kuitenkin kannattaa yhtä varapuheenjohtajaehdokasta.
Kannatan puolueen varapuheenjohtajaksi sellaista henkilöä, kenellä on vahva uskottavuus ympäristönsuojelupiireissä.
Kannatan henkilöä, joka uskaltaa puhua niistä asioista, mistä muut puolueet eivät uskalla.
Kannatan henkilöä, joka on osoittanut poliittisen kyvykkyytensä sekä paikallistasolla että eduskunnassa.
Arvoisa puoluekokous. Minä olen nuori, ajokortiton, vegaani-hippi. Kannatan puolueen varapuheenjohtajaksi keski-ikäistä lihaa syövää heteromiestä.
Kannatan Timo Juurikkalaa puolueen varapuheenjohtajaksi uskaliaan, rehellisen ja maanläheisen politiikan puolesta.
Kiitos.
