Kysyin tänään valtuustossa suunnitteleeko Vantaa äänestysiän laskemista 16-ikävuoteen kunnallisvaaleissa. Lupa kokeiluun tulisi jos Vantaa tätä hakisi. Vantaan hieno ohjelma nuorison vaikutusmahdollisuuksien lisäämisestä esiteltiin juuri, mutta äänival…
Hyvinvointikertomus keskustelutti valtuustoa, ja keskustelu polveili hyvin paljon työttömyyden, nuorisotyöttömyyden, terveyerojen sekä liikunnan tienoilla.Myös Kimmo Kiljunen (sdp) puhui maahanmuuttajien työttömyydestä. Perussuomalaisten Malmi ilmoitti…
Vantaa käsittelee ensi maanantaina jo toisen kerran nuorison pääsyä valtuustoon. Viime kerralla demarit ja kokoomus eivät vielä päästäneet nuorisovaaleilla valitun nuorisovaltuuston edustajaa kokoukseensa, vaikka valtuustosalissa istuu ihmisiä, jotka eivät ole saaneet kansalta vaaleissa riittävästi ääniä. Terhi Niinimäen (vihr) oli tehnyt aloitteen siitä, että kaksi nuorisovaltuuston jäsentä saa läsnäolo- ja puheoikeuden kaupunginvaltuuston kokouksessa.
Sirpa Kauppinen (vihr) ihmetteli mikä mättää, kun nuoriso suljetaan valtuustosta: Ei ole juridista estettä nuorisovaltuuston läsnäololle kaupungin valtuuston istunnoissa. Ongelmana on pikemminkin nuorison vieraantuminen politiikasta. Valtuusto on tärkeä elin, eikä sitä saa jättää pelkästään vanhemman sukupolven sujetuksi pelikentäksi. Täällä päätetään hyvin pitkälle tulevaisuuteen vaikuttavista asioista.
Hannu Kokko (vihr) toi esiin, että me 18 vuotta täyttäneet saavat 67 edustajaa valtuustoon. Nuoremmat saavat äänestää nuorisovaltuustoa. Nuoria pitää koulia ja innostaa politikan tekemiseen. Jos niillä on halukkuutta tulla tänne saliin, heitä pitää kannustaa eikä dumpata. Hannu Kokko kannattaa palautusesitystä.
Leena Korhonen (vihr) kannatti palautusesitystä. ”Tämä on kuin lyönti vasten kasvoja.”
Tapani Mäkinen (kok) perusteli nuorison torjuntaa valtuustosta demokratialla. Lautakunnat – joihin nuorisovaltuuston jäsenet ovat saaneet puhe- ja läsnäolo-oikeuden, ovat valtuuston valitsemia. Valtuusto toimii kuntalaisten valvonnan alla, vaaleilla valittuna. Tässä valtuutettu Mäkinen unohti että nuorisovaltuusto on myöskin vaaleilla valittu, demokraattisesti.
Kimmo Kiljusen (sd) mukaan tämä valtuusto on pidentänyt kokouksia, sillä valtuusto keskustelee enemmän. Kiljusen mukaan meillä on muitakin neuvostoja, kuten vanhusneuvosto, vammaisneuvosto jne. joten rajaa on vaikea vetää. Täytyy sanoa että Kiljunen ei ymmärrä, että nuorisovaltuusto on vaaleilla valittu, ja vanhemmat taas pääsevät äänestämään vaaleissa.
Kiljusen mukaan esitys on sen sijaan palautettava uudelleen valmisteluun, koska nuorisvaltuuston on päästävä kiinni ns. oikeisiin asioihin. Hän ehdotti voisimmeko joissakin erityiskysymyksissä antaa puhe- ja läsnäolo-oikeuden./>
Ansa-Lehto Salmi (kesk) kannatti myös palautusta. Hän myös muistutti että nuorison äänioikeus vaaleissa tulisi laskea 16 vuoteen. Valtioneuvosto on aikaan päättänyt, että 16-vuotista ääni-ikä rajaa voivat halukkaat kunnat kokeilla vuoden 2008 kunnallisvaaleissa. Kukaan kunta ei lähtenyt kokeilemaan.
Jussi Saramo (vas) oli tyytyväinen aloitteeseen. Miksi me emme voisi kokeilla miten tämä käytännössä toimii. Jos nuorisovaltuusto villiintyisi ja käyttäisi liikaa puheenvuoroja, tätä voitaisiin uudelleen miettiä.
Hannu Kokko (vihr) ihmetteli Mäkisen puheenvuoroa. Mäkisen puheenvuoro tuli pulpetista, jossa istuu kaupunginhallituksen jäseniä, jotka eivät ole vaaleilla valittuja, ja ovat kuitenkin puhe ja läsnäolo-oikeudella. Täytyy kuitenkin muistaa että nuorisovaltuuston jäsenet ovat vaaleilla demokraattisesti valittuja. Se on vähän eri asia kuin vammais- ja vanhusneuvosto. Vanhuksilla on kuitenkin normaali äänioikeus.
Terhi Niinimäki kommentoi myös Mäkisen luonnehtimaa ”demokratian irvikuvaa”, että monet nuorsivaltuutetut saivat enemmän ääniä kuin monet tässä salissa istuvista.
Valtuustosalissa istuvat kaupunginhallituksen jäsenet, jotka eivät ole vaaleissa juurikaan kansalta ääniä keränneet, eivätkä päässet valtuustoon, käyttävät kyllä puhe- ja länsäolo-oikeuttaan.
Mika Niikko (perus) muistutti että valta ei vähene valtuustossa siitä että nuoret saavat puheevuoroja.
Tapani Mäkisen (kok) mukaan kaupungin valtuutetut ovat puhtailla rehellisillä länsimaisilla vaaleilla, suomalaisella vaalitavalla valittuja.. tällä prosessilla kuntalaiset valitsevat henkilöt jotka täällä puheenvuoroja käyttävät. Mäkisen mielestä äänestysikä taas on ihan toinen juttu, sillä ei ole mitään tekemistä tämän asian kanssa.
Hanna Kuntsi (sdp) toi esiin sen että perussuomalaiset kannattavat nuorisoa nyt, ja mutta ovat vähentämässä muualla poliittisten nuorisojärjestöjen tukea.
Kummallisia klausuuleja siitä että muu taho määrittää nuorison asioita. Kaikki päätökset vaikuttaa meidän tulevaisuuteen, eli nuorten tulevaisuuteen eli koko listahan on nuorten asioita./>
Jaakko Niinistö (perus) komppaa Tapani Mäkistä – ei tämä nyt ole niin yksinkertainen.
Sirkka-Liisa Kähärän (sdp) kommentoi että vihreä valtuustoryhmä on esittänyt palautusta jotta nuorisotoimelta saataisiin lausunto asiaan. Tuskin se mitään muuttaa.
Kähärä ei usko että nuorten aktiivisuus tai äänestysaktiivisuus lisääntyy siitä että heillä on läsnä- ja puheoikeus valtuuston kokouksessa. Hän ei vastusta sitä, että aloite tulee uudelleen kaupunginvaltuuston valmisteluun. Valtuustovaliokunnan tulee käydä työnjakokeskustelua nuorisovaltuuston kanssa.
Lopulta kokoomus ja demarit halusivat keskeyttää asian käsittelyn, ja vaativat neuvottelutaukoa. Neuvottelutauon jälkeen asia jätettiin pöydälle, eikä puhe- ja läsnäolo-oikeutta myönnetty ainakaan vielä. Näin vanhat puolueet välttivät sen, että olisivat julkisesti äänestäneet nuorisoa vastaan. Asia tulee käsittelyyn myöhemmin.
/>
Helsingissä ja Vantaalla ollaan sitouduttu kouluruokailussa kasvisruokapäivään. Onnistumisen avaimet ovat monipuoliset ja erityisesti maukkaat kasvisruuat. Suomalaisten keskimmääräinen vihannesten ja kasvisten käyttö on reilusti alle terveellisen ruuan…
Päästötavoitteista huolimatta mitään suuria säästöjä ei vielä oltu budjetoitu ympäristöasioilla. Päin vastoin – Tilakeskus ei edes tiennyt miksi sähkölasku kasvoi edellisen sähkönsäästöohjelman aikana.
Valtuustopuhe Sirpa Kauppinen 16.11.2009:
Säästöjä ilmastoasioilla
Vantaan kaupungin jätelasku on lähes 450 000 euroa. Siihen on helppo saada pienennystä lisäämällä lajittelua. (Säästöllä saisi helposti päiväkoteihin uudet hiekat..)
Vantaan energiansäästöohjelman aikana sähkölasku kasvoi merkittävästi. Miksi energiansäästö ei onnistu Vantaalla, kun yrityksissä energiasäästöllä saadaan paljon jopa yksittäisillä teoilla, puhumattakaan kokonaisuudesta?
Liikenteen ja ruuhkautumisen välilliset kustannukset ovat niin suuret – mm. EU:n arvioimat terveyskulut 1-2,9 miljardia euroa Suomessa/vuosi – että tällaiseen ei ole varaa.
Esimerkkejä miten hiilidoksidipäästöjen vähennyksillä vähennetään kustannuksia:
Suurimmat säästöt saadaan kuitenkin kokonaisuuksia katsomalla, ei vain roiskimalla näitä yksittäisiä tekoja./>
Säästöt ilmastoasioissa eivät ole pois palveluista.
Säästöt vaikuttavat myös hyvin pitkälle tulevaisuuteen, ja samalla säästytään virheinvestoinneilta.
***(Lisätietoja Sirpa Kauppinen, p. 040 540 691)***
Keskustelu polveili palveluseteleistä kasvisruokaan.
Mikko Mäkelä (vihreät) puhui lasten sosiaalisten taitojen keihttymisen tärkeydestä asiantuntevassa ohjauksessa ja riittävän pienissä ryhmissä. Näistä asioista pidetään kiinni sekä päivähoidon, perusopetuksen että vapaa-ajan toimialoilla.
Maria Saarivuo-Siren (vihreät) oli huolissaan kuutosluokkien sirtymisestä aineopetusjärjestelmään:
”Niin sanotut hyvät oppilaat eivät tästä nimittäin millään lailla kärsi, heistähän suuri osa voisi olla aineopetusjärjestelmässä ekasta luokasta lähtien. Mutta sen sijaan siellä on liuta tällaisia hiukan heikompia oppilaita ja ennen kaikkea pieniä ja vähän isompiakin poikia, jotka tosiasiassa tarvitsisivat aineopettajaa peruskoulun loppuun saakka ja mielellään siitä eteenpäinkin.”
Anniina Kostilainen (Vihreät) puhui lähiruuan puolesta, jonka avulla vaalitaan paikallista ruokakulttuuria, ruuan laatua sekä vähennetään ruuantuotannon ympäristövaikutuksia. Anniinan mukaan budjettikirjan strategisissa tavoitteissa on painotettu kestävän kehityksen kriteereitä.
Paula Lehmuskallio (Kokoomus) rytyytti naapurikaupungin Jussi Pajusen Hesarissa ollutta haastattelua. Pajusen mukaan meidän kaavoittajimme ja suunnittelumme on niin huonoa, että se ei hyödytä Helsingin kaupunginjohtaja Pajusta ja Helsingin ydinkeskustaa.
Lehtiartikkelista oli löytynyt uutta tietoa: Kehä kolmen ruuhkat ovat kuulemma vantaalaisten aiheuttamia. Seutuyhteistyöhalusta Lehmuskallio muistutti, että nyt terveyskeskus-asiaa neuvoteltaessa ei oltu ekaa kertaa neuvottelupöydän äärellä, ja taas yhteistyö estyi Helsingin toimesta.
Markku J. Jääskeläinen (SDP) kommentoi myös asiaa… jos tavoitteeksi asetetaan Helsinkiin liittyminen ja Jumbon purkaminen, seuraa kysymys miten suhtaudutaan tuhansiin Jumboon liiittyvien työpaikkojen purkamiseen.
Markku J. Jääskeläinen muistutti myös päätäntävallan siirtymisestä Helsinkiin: HSY:n (uusi ”YTV”) yhtymäkokouksen kannan muodostaa käytännössä Helsingin kokoomus, joka myös johtaa puheenjohtajan äänellä HSY:n hallitusta.
Tämä tuli jo koettua heti uudessa organisaatioissa, kun vesitaksoja käsiteltiin.
Perussuomalaisten mielestä nuorisopalveluihin panosteteaan leikkaamalla 200 000 euroa, ja liikuntapalveluihin panostetaan leikkaamalla 100 000 euroa. Kaupunginhallitus on päättänyt rikkoa Vantaa-sopimusta – Vantaa-sopimus mahdollistaisi paljon suuremman rahankäytön kuin kaupunginhallitus on esittänyt leikkauksia.
Perussuomalaisten Pietari Jääskeäisen mukaan budjetti on alimitoitettu, mutta veronkokorotukset olisi voitu jättää tekemättä. Sosiaali- ja terveystoimen palveluja ei saa heikentää.
Kati Tyystjärvi kommentoi Vasemmistoliiton ryhmäpuheessa Perussuomalaisten ehdotuksia. Erityisesti herätti huomiota vaatimus byrokratian karsimisesta kaupungista, joka on tuottaa palveut vähimmällä virkamiehillä (per asukas) mitä tästä maasta löytyy.
Kati muistutti odotetusti myös kapitalismin kriisistä. Se opettaa että 1) vain työssä on yhteiskunnan hyvinvoinnin perusta, ja 2) emme saa luottaa markkinatalouteen.
Kati kantoi huolta monista samoista asioista kuin vihreät: omaishulto, päihdehuolto, työllistyminen jne. Vasemmistoliitto myös kiitti Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tapani Mäkistä siitä, että hermot kestivät harvinaisen hyvin (budjettineuvottelut).
Keskustan Irja Ansalehto-Salmi toi esiin ennaltaehkäisyn tärkeyden ja sen että valmistelun tulisi käydä normaalisti lautakuntien kautta. Nyt lautakuntakäsittelyn jälkeen esim. Katriinan muutokset on pullahtanut yllättäen budjettiin mukaan.
Kristillisten mukaan paras tapa lisätä hyvinvointia on vähentää pahoinvointia. Jere Jarruvalo oli esimerkkinä eteenpäin menosta, eli rohkeat investoinnit mm. Marja-Vantaan suuntaan saivat kannatusta.
RPK:n ryhmäpuhe oli raikas ja osin ruotsinkielinen. Göran Härmälä: “RKP inhoaa veronkorotusta ja kiinteistöveron korotus on vastenmielistä.” RKP:n mukaan talousarvion alijäämä 32 miljoonaa on ihan hyvä. Göran hehkutti myös: “Olen sitä mieltä että talouden soissa rämpiminen on Vantaan ydinosaamista.
Göran kehui investointien jatkumista, ja lisäsi: “Laiva joka menettää vauhtinsa ei ole enää ohjattavissa.”
Göran paljasti myös käyttöohjeen Suomenruotsalaisuuteen: Suomenruotsalaisuuden ydinosaamista on yhteisöllisyys. ”Jokainen tuo yhteisöön omat voimavaransa jättäen tilaa toisille toimia.” Yhteisöllisyydelle ei tosin löytynyt ruotsinkielistä sanaa. Ruotsinkielisissä on kieltämättä voimavaraa.
Juha Niikko (Perussuomalaiset) moitti Helgingin kosiskelua. Mikäli gigolo (Helsinki) ei pysty pitämään edes pohjois-Helsingin lähiöhaaremeista… puhuen yhdistymisselvitystä vastaan.
Ilmari Heinonen (Vasenmistoliitto) oli huolissaan yhtiöittämisestä, ja siitä että omaisuus on joutumassa harvojen käsiin. Näin tapahtui Neuvostoliitossakin.
Maija Hurri (Kristillisdemokraatti) kiitti osaavaa ja jaksavaa henkilöstöä. Meillä on yhteiset talkoot selvitä taantumasta ja lamasta.
Myös alkoholi tuotiin keskusteluun: Suomi on nousi alkoholin kärkimaaksi pohjolassa. Alkoholi aiheuttaa suomessa oli 3000 kuolemaa vuodessa. Lain mukaan päihdohuolto on järjestettävä sellaiseksi kuin tarve edellyttää.
Erittäin huolestuttavia lukuja, jossa ei ole mukana sosiaalista pahoinvointia jne alkoholin seurauksia.
Leena Korhonen (Vihreät): ”Katkaisuhoitoasemalle on jatkuva jono erityisesti huumeiden käyttäjien osalta. Jonotusaika voi olla useita viikkoja. Voi vain kuvitella mitä se tarkoittaa inhimillisenä kärsimyksenä saatikka välillisinä kustannuksina yhteiskunnalle, esim. rikoksina” Leena esitti toiveen seuraavaan budjettiin katkaisuhoidon lisäpaikkojen saamiselle.
Eeva-Maria Loikkanen puhui palvelusetelelien pelottavuudesta. Eeva-Maria epäilee, että raha joka kilahtaa kassaan on julkiselta puolelta pois. Eeva-Maria jatkoi myös: ”Vielä enemmän kauhistuttaa ja pelottaa lasten päivähoidon ja sijaishuollon jatkuva kilpailuttaminen. Voi vain toivoa että lapsen etu pidetään mielessä ensimmäisenä.”Jussi Saramo (Vasemmistoliitto) kyseenalaisti terveyspalveluiden yksityistämisen: “Kaikkea ei voi verrata autokauppaan.” On maita, joissa piikki on auki yksityisellä, jolloin on tehty turhia leikkauksia ihmisten kustannuksella, ja maita, jotka pohjaavat vakuutusjärjestelmään… Jussi suositteli jokaiselle tutustumista USA:n terveydenhuoltojärjestelmään.
Valtuutettu Jaakko Niinistö (perussuomalaiset) kertoi perussuomalaisten 25 veroäyrin kompromissiesityksestä. Kati Tyystjärven mukaan perussuomalaiset olivat vaiti eivätkä osallistuneet neuvottelujen kulkuun.
Pietari Jääskeläisen puheessa sairaat, vanhukset ja muut vaivaiset tulevat sananmukaisesti nahoissaan (nykyisen budjetin). Pietarin mukaan tärkeysjärjestys on todella pahasti pielessä, mikäli hoitopalveuja leikataan. (Budjetissa kuitenkin lisättiin sosterin menoja 6 miljoonaa, mutta se, onko se riittävää, on hyvä kysymys).
Reeta Hirvonen (Kokoomus) halusi perussuomalaisilta tietää mistä oikein perussuomalaiset säästäisivät, ainoatakaan kunnon esitystä ei tullut neuvotteluihin.
Esimerkiksi Oopperan rahoituksesta on sitovasti sovittu, ja sopimusrikkomus saattaa johtaa oikeuteen./>/>
Jussi Saramo selitti budjetin rakennetta perussuomalaisille: Hyvin iso asia investoinneista on velkarahalla. Se on syömävelkaa (jos se siirretään käyttötalouspuolelle). Jussi vielä heitti: “Tyhmää se on täällä valtuustosalissa on opiskella.” Juha Malmi vastasi: “Täällä on ihan hyvä opiskella, kun täällä on niin paljon opettajia. “
Kati Tyystjärvi kommentoi myös sitä valtuutettu Uppalalle sitä miten Timo Auvinen (Perussuomalaiset) aikanaan kertoi edellisen tilapalveluiden organisaatiomuutoksen tullessa, että sillä säästetään 8 miljoonaa euroa. Ja sellaistakaan säästöä ei syntynyt.
Anniina Kostilainen kommentoi Pajusen ja Jumbon puheita, mutta myös sitä, että valtuutettu Heinimäen mukaan Jumbo turvaa lähipalvelut. Anniinan mielestä Jumbo lähipalveluina on vähän ylimitoitettu.
Perussuomalaiset eivät kertoneet vielä pari tuntia ennen budjettikokousta ehdotuksiaan, kun heiltä kysyttiin miten he haluaisivat budjettia vielä muuttaa. Jos Perussuomalaiset olisivat tuoneet esityksensä aiemmin, niitä olisi mennyt läpi hyvinkin. Itsekin olin samaa mieltä muutamista. Nyt hyvätkin ideat pantattiin populistisiksi vedoiksi ilman tarvetta muutoksiin budjetissa.
Valtuusto päättää budjetista, ja keskustelu on läpinäkyvää ja avointa valtuuston kokouksessa. Kuitenkin, esimerkiksi päihdehuoltoon, perheiden palveluihin jne. vihreät halusivat rahaa lisää, ja jotain saivatkin, mutta perussuomalaisten tuella sitä olisi voinut saada hieman enemmän, jos muille olisi kerrottu etukäteen nämä ajatukset.
Jos budjettiin tehdään ilman harkintaa (tarkastelematta vaikutuksia muille toimialoille tai rahoituksen tarkistamista) ja lennosta paljon muutoksia, homma menee holtittomaksi, ja virhepäätöksiä voi syntyä. Koska mahdollisuus keskusteluun ja lisätietoon virkamiehiltä ehkäisee harkitsemattomia tyhmyyksiä, hyvät ideat kannattaa tuoda kysyttäessä ajoissa jotta muutkin voivat harkita sekuntia enemmän, eikä äänestyttää vaiheessa, jossa keskustelua ei enää käydä, vaan asiat enää nuijitaan nappia painamalla.
Perussuomalaiset halusivat
Perussuomalaiset äänestyttivät monta asiaa budjetissa. Muutama niistä olisi varmasti mennyt läpi etukäteen kertomalla, mutta osa ei, sillä velkaa ei voida ottaa niin että velanhoitokulut kasvavat liian korkeiksi./>/>
Veronkorotuksista ei kukaan rakasta tässä salissa. Tässä yhdyin Göran Härmälän (RKP) tunteisiin, ja sanoinkin sen ääneen. Säästöjä täytyy löytää mm. ympäristöasioilla ja erilaisin Vantaa-sopimuksin keinoin. Silti niillä turvattiin peruspalveluiden säilyminen.
Kiinteistöveron korotus tuntui erityisen hankalalta johtuen vähävaraisemmista vanhuksista. Ehdotin veron helpotukseksi nollamaksuluokkaa tai jonkinlaista kompensaatioita niille, joille vero on liian suuri tuloihin nähden.. asia on pakko järjestää jotenkin!
Budjetin viimeisenä puheenvuorona muistutin valtuustoa siitä, että ensi vuonna tulee panostaa joukkoliikenteeseen, sillä erityisesti seutulipun hinta on kestämättömällä tasolla. Puhettani kommentoi Ilmari Heinonen, joka ainoastaan kiitti ja oli samaa mieltä. Harmitti silti jättää asia vain toiveeksi tulevaisuuteen.
Joukkoliikenteestä
Joukkoliikenteen lipunhinnat ovat nyt kestämättömällä tasolla. Ne luovat enemmän kustannuksia mm. terveysmenoina, puhumattakaan ruuhkautumisen lisääntymisestä, lisäkaistojen tarpeesta ja kansantaloudellisista kustannuksista.
Sen lisäksi seutulipun hinta on sillä tasolla, että se rajoittaa mm. vanhusten liikkumista, vaikka vanhusten tulisi säilyä vireinä ja virkeinä eikä hautuatua kotiinsa.
Suurimmat säästöt saadaan todellakin kun katsotaan kokonaisuudet läpi myös niin miten toimet vaikuttavat toisille toimialoille./>
Toivon vahvasti että ensi budjetin valmistelussa huomioidaan kustannukset kokonaisuuteen.
Vihreiden ryhmäpuhe on luettavissa Vantaan vihreiden sivuilta. Neuvotteluissa saimme kuitenkin ajettua ja kannatettua mm.
Koko Vantaa-sopimuksessa – joka ohjasi pitkälti budjetin valmistelua, ja johon sitouduttiin – hyvä painopiste oli ennaltaehkäisyssä. Siinä pienellä lisäpanostuksella saadaan suuria säästöjä./>/>