Yhteisöllisyyttä kuuluu peräänkuulutettavan nykyisin vähän joka puolella. Puhutaan siitä, miten yhteisöllisyys on kadonnut ja miten oikeanlainen yhteisöllisyys pelastaa nuoret kaduilta ja ehkäisee tehokkaasti hukassa olevan nykyihmisen kriisiytymistä.
Ja näinhän se … Read more
Tällä viikolla on tullut nautittua kuluttajan ominaisuudessa lähiseudun kulttuuri- ja urheilutarjonnasta. Keskiviikkona kävin tyttäreni kanssa katsomassa Myyrmäen urheilutalolla käsipallon SM-liiga -pelin Atlas-BK-46 (kirvelevä yhden maalin kotitappio) ja torstaina niinikään tyttäreni … Read more
Sain mahdollisuuden tutustua Kansallisoopperan toimintaan, kun lautakuntamme piti kokouksen oopperan tiloissa. Kokouksen yhteyteen oli ympätty tutustumiskierros ja kokouksen jälkeen ilta huipentui Tanssitaivaan alla -teoksesta nauttimiseen. Olen kyllä käynyt Kansallisoopperassa säännöllisesti ja erityisesti balettia on tullut käytyä katsomassa suurin piirtein vuosittain. Kurkistus kulisseihin toi kuitenkin uudenlaista perspektiiviä talon toimintaan. On tietysti arvattavissa, että suurella näyttämöllä nähtävät […]
Päästötavoitteista huolimatta mitään suuria säästöjä ei vielä oltu budjetoitu ympäristöasioilla. Päin vastoin – Tilakeskus ei edes tiennyt miksi sähkölasku kasvoi edellisen sähkönsäästöohjelman aikana.
Valtuustopuhe Sirpa Kauppinen 16.11.2009:
Säästöjä ilmastoasioilla
Vantaan kaupungin jätelasku on lähes 450 000 euroa. Siihen on helppo saada pienennystä lisäämällä lajittelua. (Säästöllä saisi helposti päiväkoteihin uudet hiekat..)
Vantaan energiansäästöohjelman aikana sähkölasku kasvoi merkittävästi. Miksi energiansäästö ei onnistu Vantaalla, kun yrityksissä energiasäästöllä saadaan paljon jopa yksittäisillä teoilla, puhumattakaan kokonaisuudesta?
Liikenteen ja ruuhkautumisen välilliset kustannukset ovat niin suuret – mm. EU:n arvioimat terveyskulut 1-2,9 miljardia euroa Suomessa/vuosi – että tällaiseen ei ole varaa.
Esimerkkejä miten hiilidoksidipäästöjen vähennyksillä vähennetään kustannuksia:
Suurimmat säästöt saadaan kuitenkin kokonaisuuksia katsomalla, ei vain roiskimalla näitä yksittäisiä tekoja./>
Säästöt ilmastoasioissa eivät ole pois palveluista.
Säästöt vaikuttavat myös hyvin pitkälle tulevaisuuteen, ja samalla säästytään virheinvestoinneilta.
***(Lisätietoja Sirpa Kauppinen, p. 040 540 691)***
Keskustelu polveili palveluseteleistä kasvisruokaan.
Mikko Mäkelä (vihreät) puhui lasten sosiaalisten taitojen keihttymisen tärkeydestä asiantuntevassa ohjauksessa ja riittävän pienissä ryhmissä. Näistä asioista pidetään kiinni sekä päivähoidon, perusopetuksen että vapaa-ajan toimialoilla.
Maria Saarivuo-Siren (vihreät) oli huolissaan kuutosluokkien sirtymisestä aineopetusjärjestelmään:
”Niin sanotut hyvät oppilaat eivät tästä nimittäin millään lailla kärsi, heistähän suuri osa voisi olla aineopetusjärjestelmässä ekasta luokasta lähtien. Mutta sen sijaan siellä on liuta tällaisia hiukan heikompia oppilaita ja ennen kaikkea pieniä ja vähän isompiakin poikia, jotka tosiasiassa tarvitsisivat aineopettajaa peruskoulun loppuun saakka ja mielellään siitä eteenpäinkin.”
Anniina Kostilainen (Vihreät) puhui lähiruuan puolesta, jonka avulla vaalitaan paikallista ruokakulttuuria, ruuan laatua sekä vähennetään ruuantuotannon ympäristövaikutuksia. Anniinan mukaan budjettikirjan strategisissa tavoitteissa on painotettu kestävän kehityksen kriteereitä.
Paula Lehmuskallio (Kokoomus) rytyytti naapurikaupungin Jussi Pajusen Hesarissa ollutta haastattelua. Pajusen mukaan meidän kaavoittajimme ja suunnittelumme on niin huonoa, että se ei hyödytä Helsingin kaupunginjohtaja Pajusta ja Helsingin ydinkeskustaa.
Lehtiartikkelista oli löytynyt uutta tietoa: Kehä kolmen ruuhkat ovat kuulemma vantaalaisten aiheuttamia. Seutuyhteistyöhalusta Lehmuskallio muistutti, että nyt terveyskeskus-asiaa neuvoteltaessa ei oltu ekaa kertaa neuvottelupöydän äärellä, ja taas yhteistyö estyi Helsingin toimesta.
Markku J. Jääskeläinen (SDP) kommentoi myös asiaa… jos tavoitteeksi asetetaan Helsinkiin liittyminen ja Jumbon purkaminen, seuraa kysymys miten suhtaudutaan tuhansiin Jumboon liiittyvien työpaikkojen purkamiseen.
Markku J. Jääskeläinen muistutti myös päätäntävallan siirtymisestä Helsinkiin: HSY:n (uusi ”YTV”) yhtymäkokouksen kannan muodostaa käytännössä Helsingin kokoomus, joka myös johtaa puheenjohtajan äänellä HSY:n hallitusta.
Tämä tuli jo koettua heti uudessa organisaatioissa, kun vesitaksoja käsiteltiin.
Perussuomalaisten mielestä nuorisopalveluihin panosteteaan leikkaamalla 200 000 euroa, ja liikuntapalveluihin panostetaan leikkaamalla 100 000 euroa. Kaupunginhallitus on päättänyt rikkoa Vantaa-sopimusta – Vantaa-sopimus mahdollistaisi paljon suuremman rahankäytön kuin kaupunginhallitus on esittänyt leikkauksia.
Perussuomalaisten Pietari Jääskeäisen mukaan budjetti on alimitoitettu, mutta veronkokorotukset olisi voitu jättää tekemättä. Sosiaali- ja terveystoimen palveluja ei saa heikentää.
Kati Tyystjärvi kommentoi Vasemmistoliiton ryhmäpuheessa Perussuomalaisten ehdotuksia. Erityisesti herätti huomiota vaatimus byrokratian karsimisesta kaupungista, joka on tuottaa palveut vähimmällä virkamiehillä (per asukas) mitä tästä maasta löytyy.
Kati muistutti odotetusti myös kapitalismin kriisistä. Se opettaa että 1) vain työssä on yhteiskunnan hyvinvoinnin perusta, ja 2) emme saa luottaa markkinatalouteen.
Kati kantoi huolta monista samoista asioista kuin vihreät: omaishulto, päihdehuolto, työllistyminen jne. Vasemmistoliitto myös kiitti Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tapani Mäkistä siitä, että hermot kestivät harvinaisen hyvin (budjettineuvottelut).
Keskustan Irja Ansalehto-Salmi toi esiin ennaltaehkäisyn tärkeyden ja sen että valmistelun tulisi käydä normaalisti lautakuntien kautta. Nyt lautakuntakäsittelyn jälkeen esim. Katriinan muutokset on pullahtanut yllättäen budjettiin mukaan.
Kristillisten mukaan paras tapa lisätä hyvinvointia on vähentää pahoinvointia. Jere Jarruvalo oli esimerkkinä eteenpäin menosta, eli rohkeat investoinnit mm. Marja-Vantaan suuntaan saivat kannatusta.
RPK:n ryhmäpuhe oli raikas ja osin ruotsinkielinen. Göran Härmälä: “RKP inhoaa veronkorotusta ja kiinteistöveron korotus on vastenmielistä.” RKP:n mukaan talousarvion alijäämä 32 miljoonaa on ihan hyvä. Göran hehkutti myös: “Olen sitä mieltä että talouden soissa rämpiminen on Vantaan ydinosaamista.
Göran kehui investointien jatkumista, ja lisäsi: “Laiva joka menettää vauhtinsa ei ole enää ohjattavissa.”
Göran paljasti myös käyttöohjeen Suomenruotsalaisuuteen: Suomenruotsalaisuuden ydinosaamista on yhteisöllisyys. ”Jokainen tuo yhteisöön omat voimavaransa jättäen tilaa toisille toimia.” Yhteisöllisyydelle ei tosin löytynyt ruotsinkielistä sanaa. Ruotsinkielisissä on kieltämättä voimavaraa.
Juha Niikko (Perussuomalaiset) moitti Helgingin kosiskelua. Mikäli gigolo (Helsinki) ei pysty pitämään edes pohjois-Helsingin lähiöhaaremeista… puhuen yhdistymisselvitystä vastaan.
Ilmari Heinonen (Vasenmistoliitto) oli huolissaan yhtiöittämisestä, ja siitä että omaisuus on joutumassa harvojen käsiin. Näin tapahtui Neuvostoliitossakin.
Maija Hurri (Kristillisdemokraatti) kiitti osaavaa ja jaksavaa henkilöstöä. Meillä on yhteiset talkoot selvitä taantumasta ja lamasta.
Myös alkoholi tuotiin keskusteluun: Suomi on nousi alkoholin kärkimaaksi pohjolassa. Alkoholi aiheuttaa suomessa oli 3000 kuolemaa vuodessa. Lain mukaan päihdohuolto on järjestettävä sellaiseksi kuin tarve edellyttää.
Erittäin huolestuttavia lukuja, jossa ei ole mukana sosiaalista pahoinvointia jne alkoholin seurauksia.
Leena Korhonen (Vihreät): ”Katkaisuhoitoasemalle on jatkuva jono erityisesti huumeiden käyttäjien osalta. Jonotusaika voi olla useita viikkoja. Voi vain kuvitella mitä se tarkoittaa inhimillisenä kärsimyksenä saatikka välillisinä kustannuksina yhteiskunnalle, esim. rikoksina” Leena esitti toiveen seuraavaan budjettiin katkaisuhoidon lisäpaikkojen saamiselle.
Eeva-Maria Loikkanen puhui palvelusetelelien pelottavuudesta. Eeva-Maria epäilee, että raha joka kilahtaa kassaan on julkiselta puolelta pois. Eeva-Maria jatkoi myös: ”Vielä enemmän kauhistuttaa ja pelottaa lasten päivähoidon ja sijaishuollon jatkuva kilpailuttaminen. Voi vain toivoa että lapsen etu pidetään mielessä ensimmäisenä.”Jussi Saramo (Vasemmistoliitto) kyseenalaisti terveyspalveluiden yksityistämisen: “Kaikkea ei voi verrata autokauppaan.” On maita, joissa piikki on auki yksityisellä, jolloin on tehty turhia leikkauksia ihmisten kustannuksella, ja maita, jotka pohjaavat vakuutusjärjestelmään… Jussi suositteli jokaiselle tutustumista USA:n terveydenhuoltojärjestelmään.
Valtuutettu Jaakko Niinistö (perussuomalaiset) kertoi perussuomalaisten 25 veroäyrin kompromissiesityksestä. Kati Tyystjärven mukaan perussuomalaiset olivat vaiti eivätkä osallistuneet neuvottelujen kulkuun.
Pietari Jääskeläisen puheessa sairaat, vanhukset ja muut vaivaiset tulevat sananmukaisesti nahoissaan (nykyisen budjetin). Pietarin mukaan tärkeysjärjestys on todella pahasti pielessä, mikäli hoitopalveuja leikataan. (Budjetissa kuitenkin lisättiin sosterin menoja 6 miljoonaa, mutta se, onko se riittävää, on hyvä kysymys).
Reeta Hirvonen (Kokoomus) halusi perussuomalaisilta tietää mistä oikein perussuomalaiset säästäisivät, ainoatakaan kunnon esitystä ei tullut neuvotteluihin.
Esimerkiksi Oopperan rahoituksesta on sitovasti sovittu, ja sopimusrikkomus saattaa johtaa oikeuteen./>/>
Jussi Saramo selitti budjetin rakennetta perussuomalaisille: Hyvin iso asia investoinneista on velkarahalla. Se on syömävelkaa (jos se siirretään käyttötalouspuolelle). Jussi vielä heitti: “Tyhmää se on täällä valtuustosalissa on opiskella.” Juha Malmi vastasi: “Täällä on ihan hyvä opiskella, kun täällä on niin paljon opettajia. “
Kati Tyystjärvi kommentoi myös sitä valtuutettu Uppalalle sitä miten Timo Auvinen (Perussuomalaiset) aikanaan kertoi edellisen tilapalveluiden organisaatiomuutoksen tullessa, että sillä säästetään 8 miljoonaa euroa. Ja sellaistakaan säästöä ei syntynyt.
Anniina Kostilainen kommentoi Pajusen ja Jumbon puheita, mutta myös sitä, että valtuutettu Heinimäen mukaan Jumbo turvaa lähipalvelut. Anniinan mielestä Jumbo lähipalveluina on vähän ylimitoitettu.
Perussuomalaiset eivät kertoneet vielä pari tuntia ennen budjettikokousta ehdotuksiaan, kun heiltä kysyttiin miten he haluaisivat budjettia vielä muuttaa. Jos Perussuomalaiset olisivat tuoneet esityksensä aiemmin, niitä olisi mennyt läpi hyvinkin. Itsekin olin samaa mieltä muutamista. Nyt hyvätkin ideat pantattiin populistisiksi vedoiksi ilman tarvetta muutoksiin budjetissa.
Valtuusto päättää budjetista, ja keskustelu on läpinäkyvää ja avointa valtuuston kokouksessa. Kuitenkin, esimerkiksi päihdehuoltoon, perheiden palveluihin jne. vihreät halusivat rahaa lisää, ja jotain saivatkin, mutta perussuomalaisten tuella sitä olisi voinut saada hieman enemmän, jos muille olisi kerrottu etukäteen nämä ajatukset.
Jos budjettiin tehdään ilman harkintaa (tarkastelematta vaikutuksia muille toimialoille tai rahoituksen tarkistamista) ja lennosta paljon muutoksia, homma menee holtittomaksi, ja virhepäätöksiä voi syntyä. Koska mahdollisuus keskusteluun ja lisätietoon virkamiehiltä ehkäisee harkitsemattomia tyhmyyksiä, hyvät ideat kannattaa tuoda kysyttäessä ajoissa jotta muutkin voivat harkita sekuntia enemmän, eikä äänestyttää vaiheessa, jossa keskustelua ei enää käydä, vaan asiat enää nuijitaan nappia painamalla.
Perussuomalaiset halusivat
Perussuomalaiset äänestyttivät monta asiaa budjetissa. Muutama niistä olisi varmasti mennyt läpi etukäteen kertomalla, mutta osa ei, sillä velkaa ei voida ottaa niin että velanhoitokulut kasvavat liian korkeiksi./>/>
Veronkorotuksista ei kukaan rakasta tässä salissa. Tässä yhdyin Göran Härmälän (RKP) tunteisiin, ja sanoinkin sen ääneen. Säästöjä täytyy löytää mm. ympäristöasioilla ja erilaisin Vantaa-sopimuksin keinoin. Silti niillä turvattiin peruspalveluiden säilyminen.
Kiinteistöveron korotus tuntui erityisen hankalalta johtuen vähävaraisemmista vanhuksista. Ehdotin veron helpotukseksi nollamaksuluokkaa tai jonkinlaista kompensaatioita niille, joille vero on liian suuri tuloihin nähden.. asia on pakko järjestää jotenkin!
Budjetin viimeisenä puheenvuorona muistutin valtuustoa siitä, että ensi vuonna tulee panostaa joukkoliikenteeseen, sillä erityisesti seutulipun hinta on kestämättömällä tasolla. Puhettani kommentoi Ilmari Heinonen, joka ainoastaan kiitti ja oli samaa mieltä. Harmitti silti jättää asia vain toiveeksi tulevaisuuteen.
Joukkoliikenteestä
Joukkoliikenteen lipunhinnat ovat nyt kestämättömällä tasolla. Ne luovat enemmän kustannuksia mm. terveysmenoina, puhumattakaan ruuhkautumisen lisääntymisestä, lisäkaistojen tarpeesta ja kansantaloudellisista kustannuksista.
Sen lisäksi seutulipun hinta on sillä tasolla, että se rajoittaa mm. vanhusten liikkumista, vaikka vanhusten tulisi säilyä vireinä ja virkeinä eikä hautuatua kotiinsa.
Suurimmat säästöt saadaan todellakin kun katsotaan kokonaisuudet läpi myös niin miten toimet vaikuttavat toisille toimialoille./>
Toivon vahvasti että ensi budjetin valmistelussa huomioidaan kustannukset kokonaisuuteen.
Vihreiden ryhmäpuhe on luettavissa Vantaan vihreiden sivuilta. Neuvotteluissa saimme kuitenkin ajettua ja kannatettua mm.
Koko Vantaa-sopimuksessa – joka ohjasi pitkälti budjetin valmistelua, ja johon sitouduttiin – hyvä painopiste oli ennaltaehkäisyssä. Siinä pienellä lisäpanostuksella saadaan suuria säästöjä./>/>
Kehätien parantaminen, Silkin kulttuurikeskittymä ja Pakkalan kaava puhuttivat Vantaan kaupunginvaltuustoa maanantaina.
Puheeni Silkistä:
”Tämä on hyvä kaava ja erityisesti se on hienoa että vanha julkisivu Tikkurilantielle säilyy./>
Hyvät valtuutetut. Sulkekaa silmänne hetkeksi ja nojatkaa tuolilla rennosti taakse.
Kuvitelkaa
• vanha tehdasmiljöö
• jossa teattereita
• gallerioita
• ehkä hiukan viiniäkin
• ja katetulla sisäpihalla soi jazz./>/>/>/>/>/>
Tämä paikka on aivan ainutlaatuinen. Toista tällaista Vantaalla ei ole. Ei mitään tällaista.
• Hienot liikenneyhteydet
• Joki
• Historiallinen tehdasmiljöö
• Jo olemassa oleva teatteri
Ne muodostavat keskeisen paikan kaupungissamme. Paikasta voisi saada upean kulttuurikeskittymän./>/>/>/>/>
Jos kaavassa sallitut 85 % loft-asuntoja toteutuu, silkin korttelista tulee harvojen ja valittujen suljettu alue.
Silkkiin soveltuisi myös ateljee tiloja, ja residenssinäkin osa siitä säilyisi useamman käytössä, ja on erilaisia säätiöitä joista kaupunki voisi löytää yhteistyö- ja rahoituskumppaneita.
Tärkeää olisi se että silkistä ei tule suljettu asuinkortteli vaan mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan sen ainutlaatuisesta tunnelmasta ja mahdollisesta kulttuurikeskittymästä.”
Kehä III korjaus
Kehä kolmosen kaavan rahoituksesta keskusteltiin. Vantaan edunvalvonta on huippua Tapani Mäkisen mielestä, mutta Markku Jääskeläisen (sd) mielestä Savonlinna on taas onnistunut paljon paremmin saadessaan 2 merkittävää hanketta valtion rahoituksella.
Vantaa hoitaa kehä III rahoituksen jotta hanke ei lykkääntyisi. Irja Ansalehto-Salmi (kesk) nosti esiin Kehätien suuret onnettomuusluvut, joissa loukkaantuu ihmisiä. Hän piti korjaamista kiireellisenä liikenneturva-asiana, ja muistutti että esimerkiksi neliraajahalvauspotilas maksaa paljon, puhumattakaan inhimillisestä kärsimyksestä.
Tapani Mäkisen (kok) mielestä ei sitä tietä Savonlinnaan olisi pitänyt tehdä, eli hallitus ei ole tehnyt pelkkiä hyviä päätöksiä.
Jouni Herrasen (ps) mielestä ei ole mitään parempaa kuin hyvä ruoka, hyvä viini ja tuhma tyttö.
Illan mittaan keskustelu yltyi niin että puheenjohtaja vaati parempaa kielenkäyttöä.
Sirkka-Liisa Kähärä (sd): ”Maanhallitus kyykyttää Vantaalaisia ja koko pääkaupunkiseutua laittamalla maksamaan koko maata palvelevan tiehankkeen joka on vielä sen oma tie.” Kähärä syytti hallitusta härskistä aluepolitiikasta. ”Lisäksi porvarihallitus on nyt vielä härskimpi kuin edeltäjänsä (…) ja sitoo tulevien vuosien hallituksen kädet monella sadalla miljoonalla niin kuin Säde Tahvanainen tuossa totesi.” ja ”Realismia on se että meitä vantaalaisia on ihan liian vähän eduskunnassa ja sitä kautta vaikuttamassa maan asioihin.”
Kimmo Kiljunen (sd) syytti salissa olevan paljon tuhmia poikia, jotka eivät aivan pysy totuudessa. Kehätie on valtakunnan keskeisin itä-länsi väylä, ja on täysin kohtuutonta että tämä sälytetään vantaalaisten maksettavaksi. Kiljusen mukaan kaikki jotka joukkoliikennettä vahvistavat saavat varmasti demareiden tuen.
(Tämä on mielenkiintoista nähdä kun seuraavaksi käsitellään seutulipun hintoja – viimeksi asiasta äänestettäessä demarit kannattivat korkeampia lipunhintoja)
Jaakko Laakson (vas) mielestä tässä mentiin puoluepolitisointiin, mikä oli totta. Silti Laakson mielestä elvytyksestä muutama miljoona on tullut Vantaan maksettavaksi, ja se on pois veronmaksajilta, ja vaati tulevaisuudessa tiukempaa linjaa neuvoteltaessa valtion kanssa.
Pietari Jääskeläisen (ps) mielestä porvarit syyllistää vasemmistoa ja vasemmisto porvareita. Jääskeläisen mielestä tiemäärärahoja on vähennetty sitten 90-luvun jatkuvasti hallituksesta riippumatta. Jokaisen pitäisi katsoa peiliin paitsi perussuomalaisten.
Jääskeläinen myös kommentoi jälkiviisastelusta moittimista: ”Oletteko sattuneet huomaamaan että valtuustosalissa istuu lähes puolet sellaisia valtuutettuja jotka eivät ole täällä olleet aikaisemmin.” Tähän joku letkaisi joku vasemmalta: ”Kyllä sen puheesta huomaa.”/>
Valtuusto hyväksyi yksimielisesti ponnen: ”Valtuusto edellyttää kaupungin johdon toimivan niin että valtio maksaisi Kehä III:n perusparannuslainan takaisin aiennetusti Vantaalle.”
Perussuomalaiset esittivät myös oman lausuman: ”Perussuomalaisten mukaan hanke olisi pitänyt toteuttaa valtion rahoittamana”. Vasemmistoliiton pöytäkirjalausuman mukaan hanke olisi pitänyt toteuttaa valtion elvytyksenä.
Pakkalaan glykolivesiä?
/>
Anniina Kostilainen (vihr) nosti esiin uuden Pakkalan kaavan hulevesiasiat. Viemäröinnin sijaan imeytys toisi iloisia kosteikkoja. Lentokentän hajuhaittoja aiheuttavia glykolipitoisia vesiä taas ei saisi päästää alueelle. Kaavassa haaveena olleet taimenet eivät kestä glykolia.
Päivähoitopaikkoja ei ole aivan riittävästi alueen tulevan asukasluvun nähden. Tammistossa on tilanne on vielä huonompi. Alakoulutilat täyttyvät 2011, joten Pakkalanrinteen koulutilat tulee saada käyttöön viimeistään 2013 ja Tammiston 2015.
Perussuomalaisten Niiko peräänkuuluttu lasten ja nuorten tiloja. Itse toin esiin myös hyvän suunnittelun:
”Nuorten viihtyvyyden lisäämiseksi ei tarvita aina mitään suuria investointeja, vaan ihan miellyttäviä paikkoja olla ulkona. Ne voivat palvella kaiken ikäisiä – pari puskaa ja penkki ja niin edelleen.
Ja juuri näiden penkkien sijoittamista puistoon ei pitäisi rajoittaa peläten sitä että joku humalainen tulee sille istumaan, vaan muistaa että humalaisten pelko ei pitäisi ohjata koko muun väestön mukavuutta, vaan mummot, nuoret ja aikuiset, kaikki niistä penkeistä nauttivat.
Ja sitten ihan heittona ilmaan: Puistonkaan ei tarvitse aina olla niitä samoja puita vaan omenapuut ja viinimarjapensaat voivat luoda yhteisöllisyyttä, jossa asukkaat kohtaavat vihreän keskellä, ja luonto houkuttelee jopa koskemaan omenaa ja ruohoa ja pysähtymään huomaaman viihtyisän ympäristön.”
Myös Simonkylän kaavaan Niikko peräänkuulutti ajanmukaisia liikuntapaikkoja, jotta koko kasvuikä tulee huomioitua. Niikon mielestä valtuustossa oli liian paljon iäkkäitä ihmisiä, johon Kati Tyystjärvi totesi että vaikka tässä ollaan tultu naisen ikään, minulla ainakin on kokemusta siitä mitä lapset ja nuoret tarvitsevat.
Tapani Mäkinen taas peräänkuulutti korkeita taloja. Hän piti 3-4 kerroksisia taloja lättänöinä ja kommentoi: ”harmikseni huomaan että kaavasta puuttui 12 kerroksinen piristys”. Jari Sainio ja Markku Jääskeläinen taas kehuivat alueen virkistysmahdollisuuksia.
Mikko Mäkelä (vihr) toi myös nuoret esiin: Mitä tehdä niille nuorille jotka ei harrasta liikuntaa vaan notkuu päiväkotien pihoilla juomassa pussikaljaa. Tarvitaan laadukkaita notkumispaikkoja. Kyllä tässä kaupungilla tulee olla joku vastuu, yhtään nuorison innovatiivisuutta unohtamatta.
Kierrätysaloite eteni
Sirpa Kauppisen aloitteen oli allekirjoittanut 17 muuta kaupunginvaltuutettua, ja nyt aloitteeseen saatiin tilakeskuksen vastaus. Tilakeskus on valmis ottamaan hallintaansa kaiken lajittelun, mikäli siihen osoitetaan resursseja.
Aloite koski kierrätyksen organisoimista kaupungin organisaatiossa tilakeskuksen vastuulle, sekä biojätteen keräyksen parantamisesta. Nyt monet eri tahot vastaavat eri jätejakeista, ja kierrätystä voisi helposti parantaa.
Tällä hetkellä monet servetit päätyvät sekajätteeseen, eivätkä kaikki tiedä onko teepussi biojätettä vai ei. Kierrätys on äärimmäisen tärkeää ilmaston kannalta: neitseellisen raaka-aineen valmistaminen kuluttaa energiaa ja tuottaa kasvihuonekaasupäästöjä. Siksi kertakäyttöyhteiskunnasta tulisi päästä lähemmäs kierrätysyhteiskuntaa.
Ympäristötoimi ja YTV ovat laatimassa ilmastostrategiaa kaupungin eri toimialoille, jossa kierrätys on mukana.
Myös Kati Tyystjärven (vas) ilmastoaloitetta kehuin, ja toivoin välitavoitteita, seurantaa ja raportointia, jotta kaukaista ilmastotavoitetta ylipäätään alettaisiin toteuttamaan.
Aloite luvallisista graffiteista
Eero Väätäinen (vas), Jussi Saramo (vas), Sirpa Kauppinen (vihr) ja Mikko Mäkelän (vihr) aloitteen allekirjoitti 42 valtuutettua. Aloite koski luvallisten graffitipaikkojen kokeilemisesta ja graffitigallerian perustamista Hämeenlinnantien varteen.
Graffiti on eri asia kuin ns. töhry, se on värikästä kaupunkitaidetta. Graffitien on todettu vähentävän myös sotkemista. Näin saamme hieman asfalttikukkia harmaaseen betoniin.
