by http://www.sirpakauppinen.fi/ | 20.10.2008 | Blogit
”Valtuustoaloite 20.10.
Ehdotan että kaupunginvaltuustolle tiedotetaan vuosittain ilmastostrategian toteutumisesta Vantaan kaupungissa. Hyvä tiedotus sisältää siihen liittyvät toimenpiteet, niiden vaikuttavuus sekä Vantaan päästösäästöt.”
Suuri joukko valtuutettuja allekirjoitti aloitteeni yli puoluerajojen.
Pelkään että ilmastostrategia jää pelkäksi paperiksi. En itse asiassa ole nähnyt mitään toimia strategian toteuttamiseksi. Myöskään budjetin ilmastovaikutuksia ei tarkastella.
Kysyin niinkin yksinkertaista asiaa apulaiskaupunginjohtajalta, että miten suunniteltu budjetti muuttaa YTV:n skenaariota ruuhkautumisesta. (YTVn laskelmien mukaan ruuhkautuminen lisääntyy 40% vuoteen 2030 mennessä nykymenolla).
Vastaus oli yhtä tyhjän kanssa. Ei lipunhinnan korotukset näy mihinkään muuta autojen käytössä… Apulaiskaupunginjohtaja ei ymmärtänyt, että YTV:n skenaarion mukaan nykymenolla ruuhkat kasvavat voimakkaasti.
Tästä puheesta on muutama kokous, mutta se pohjusti ilmastoaloitteita:
Arvoisa puheenjohtaja
/>
Seudun ilmastopolitiikka voi olla kustannustehokasta tai tehotonta. Kustannustehokkaassa ilmastopolitiikassa
- Materiaalivirrat huomioitava. Jätteen synnyn ehkäisy ja kierrätysyhteiskunta säästää kaikkein tehokkaimmin ilmastoa, jätteenpolttoon ei kustannustehokkaassa ilmastonmuutoksen torjunnassa ole varaa.
- Energian käyttöä voidaan järkevöittää kaupungin omissa toiminnoissa. Matalaenergiarakentamisesta on siirryttävä nollaenergiarakentamiseen. Kokonaisia kaupunginosia tehdään nykyään energiaomavaraisesti.
- Joukkoliikenteeseen tulee resursoida enemmän, pelkkä kustannustason nousuun sitoutuminen ei riitä. Väestö kun on kasvanut sitten 60-luvun.
/>
Materiaalista kierrätystä lisäämällä saamme suuremmat CO2 vähennykset kuin koko liikenteessä syntyy./>/>/>
Kierrätyspisteitä tulisi saada lisää ja jätemaksut kierrätykseen ohjaavimmiksi. Tiedotuksen tasosta kertoo se että joka neljäs asukas ei tiedä onko alumiini biojätettä vai ei.
Neitseellisen materiaalin valmistus verrattuna kierrätysmateriaaliin on valtavan tuhoisaa ilmaston kannalta.
- Muovin kierrättäminen säästää kuusinkertaisesti kasvihuonekaasupäästöjä verrattuna kertakäyttöiseen muovin polttamiseen.
- 750 000 tn kierrätyspaperin ja kartongin kierrättäminen vastaa 375 000 auton hiilidioksidipäästöjä vuodessa.
Jos materiaalinen kierrätys uusiomateriaaliksi ei lisäänny merkittävästi, hiilidioksidisäästöt tulee löytää kustannuksiltaan kalliimmista kohteista./>
Vantaan Energia oli mukana VTT:n tutkimuksessa, jonka mukaan sähkön reaaliaikainen seuranta toisi 600-1200 megawatin säästömahdollisuuden eli 20-40 kertaa Vuotoksen verran.
Koko seudun siirtyminen reaaliaikaiseen sähkönkulutuksen seurannan voisi olla hyvä yhteistyö tavoite.
Joukkoliikenne on kaupunkien budjettien ilmastokysymyksiä
Joukkoliikenteen osuus on laskenut kahdesta kolmanneksesta yhteen kolmannekseen. Onnettoman liikennepolitiikan takana ovat me eli kunnanvaltuustot: Joukkoliikenteen markkinaosuuden pitäminen tai kasvattaminen vaatisi mm. halvempia lipunhintoja eli lisää rahaa.
Ei riitä että matkustajien yksikkömäärä on hienoisesti kasvanut, koska Väkimäärä on lisääntynyt sitten 60-luvun.
Sirpa (Siru) Kauppinen
Vantaan Kaupunginvaltuutettu/>
by http://www.sirpakauppinen.fi/ | 31.8.2008 | Blogit
Tein aloitteen Vantaan yhtymisestä ilmastonmuutoksen torjujiin. Kunta voi tehdä hyvin paljon. Sen päätösvallassa on mm. materiaalivirrat (jätevirrat ja hankinnat) sekä joukkoliikenne. Asuminen ja kaupunkisuunnittelu ovat ilmaston kannalta tärkeitä – ja molemmat kuntien hanskassa. Kuntien energialaitokset investoivat eri tekniikoihin kuntien ohjauksessa.
Pääkaupunkiseutu on vaisu: käytämme yhä hiilivoimaa, harkitsemme kertakäyttöyhteiskunnan ylläpitämistä jätteenpoltolla, biojätteestä päättyy puolet kaatopaikalle tai aiotaan polttoon eikä vaikkapa biodieselin valmistukseen, hankinnan eettisistä ohjeista ei tiedetty hankinnoissa kun soitin ja kysyin… ja joukkoliikenteen osuus on laskenut tasaisesti.
Edes kunnan oma logistiikka ei ole ympäristölaskennassa, joka vähentäisi kuormitusta.
Vantaa voisi vähentää kasvihuonepäästöjään 90% vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä. Tavoite on sama kuin länsinaapurilla, jolla on jo lähtötasoisesti paljon pienemmän päästöt kuin Suomella asukasta kohden laskuttuna. Osa Ruotsin kunnista ylittää tuonkin tavoitteen. Nyt YTV:n alueen tavoite on 39% vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä.
Ilmastoon liittyvät aloitteeni ovat edenneet väliin tahmeasti virkakoneistossa. Eettisten hankintakriteereiden aloite sai
naispoliitikkoja paljon taakseen, mutta jätti suurten puolueiden miehet kylmiksi. Energiatehokkuuden lisääminen ja ilmastoystävällisen asumisen ja rakentamisen linjat ovat jumittuneet suurpuolueisiin – ekorakentaminen on jäänyt näpertelyksi verrattuna vaikkapa Espooseen tai Ruotsalaisiin kuntiin./>
Liikennepolitiikka on vihreillä eronnut muista: useampana vuotena olen vastustanut joukkoliikenteen lipunhintojen korotuksia. Joukkoliikenteen osuus on laskenut 70-luvun kahdesta kolmannekseesta nykyiseen yhteen kolmannekseen. Ei riitä että joukkoliikenteen käyttäjämäärä kasvaa hiuksen hienosti, jos alueen väkimäärä ja yksityisautoilu lisääntyvät nopeammin. Joukkoliikenne ei ole ollut, eikä ole, kyllin kilpailukykyinen nykyhinnoilla. Lisäpanostusta tarvitaan jos oikeasti halutaan torjua ilmastonmuutos.
Valtuustoaloite
/>
Vantaa leikkaa kasvihuonekaasuja 90 % vuoteen 2050 mennessä.
Ruotsissa moni kunta on asettanut tavoitteet yli EU:n tavoitteiden.
Esimerkiksi Smoolandin Markaryd aikoo vähentää päästöistään 50 % jo 2010
mennessä. Koko Ruotsi vähentää päästöistään 90 % vuoteen 2050 mennessä./>/>
Keinoja löytyy, esimerkiksi
– Energiatehokkuuden lisääminen toimintatavoissa ja omassa olevissa
rakennuksissa
– Materiaalisen kierrätyksen lisääminen ja lajitteluun kannustaminen
– Ekologinen kaukolämpö ja nollalämmitysrakentaminen.
– Liikenteen biopolttoaineiden käyttö (jätteestä tuotettu, ei ruuasta)
– Joukkoliikenteen, raiteiden ja kevyen liikenteen suosiminen
– Kaupunkisuunnittelu/>/>/>/>/>/>/>
Nimenomaan kaupungilla on mahdollisuus vaatia matalaenergiaratkaisuja aluerakentamissopimuksissa ja kaavoihin liittyviä kaupungin oikeuksia ollaan yhä lisäämässä. Espoossa käytössä oleva Mera-järjestelmä nollalämmityskerrostaloissa on saanut kehuja ja säästää asukkaiden lämmityskulut.
Lisätietoja: Sirpa Kauppinen 040 540 4691
Tietoa Suomen kuntien ilmasto-asioista:
/>
by http://www.sirpakauppinen.fi/ | 27.12.2007 | Blogit
Laki määrää kansalaisten kuulemisen – se tehdään – mutta mielipiteen yli kävellään täysin, vaikka lähidemokratia ja kansalaisvaikuttaminen ovat osa Vantaan strategiaa ja EU tukemia periaatteita. Käytännössä kansalaisvaikuttaminen on sanahelinää, jos viidensadan asukkaan mielipide ei vaikuta heidän omalla alueellaan.
Kun leijonanosa Kaivokselan asukkaista oli asuinaluetta vastaan, mielipiteen tulisi olla niin painava että se todella vaikuttaa asian valmisteluun ja ratkaisuun. Kaupungin nykyisen politiikan mukaan asukkaiden toiveilla, tarpeilla ja haaveilla ei ole mitään merkitystä.
Ei edes niillä mielipiteillä ei ole vaikutusta, jotka lain nojalla on pakko vastaanottaa.
Melskasin asiasta kovin sanoin. Suuret puolueet kuitenkin pitivät omasta suunnitelmastaan kiinni Kaivoksela 4:n suhteen, vaikka vastaava määrä uusia asuntoja olisi voitu sijoittaa vaikkapa vanhalle ostarille. Asiasta äänestettiin.
Yleiskaavaan tuotiin Kaivokselaa suurempikin muutos viimehetkellä joten perusteluja sille, että yleiskaava ei olisi voinut säilyä vanhan viheraluetta suojelevan kaavan mukaan, ei ollut. Muutoksen olisi voinut tehdä vaikka viimeisessä käsittelyssä.
Kehä II
Kannatin Kehä II:n poistamiseksi kaavasta. Mielestäni Kehä III kunnostus tarvitsee kipeämmin rahaa. Mutta ennen kaikkea vastaava panostus joukkoliikenteeseen vähentäisi ruuhkia taloudellisesti tehokkaammin kuin eritäin kallis tierakentaminen. Puhumattakaan siitä miten valinta joukkoliikenteen ja lisätien välillä vaikuttaa ilmastonmuutoksen torjunnassa tai melun vähentämisessä.
Kannatin myös ehdotusta Pakkalan rakentamiseksi. Yleiskaavan käsittelyn aikana asuntoalueita vähennettiin ja golfkenttiä lisättiin. Golf on hieno harrastus mutta kaksi kenttää ja yksi lyöntipaikka on varsin paljon yhdelle lajille panostettuna tässä kaavassa. Tasapuolinen kohtuullisuus on paikallaan. Asunnoista on huutavampi pula.
Kuusjärvi
Kuusjärven läheisyyteen suunniteltu varikko taas oli kinkkinen kysymys. Kuusjärven luonto on kovilla. Varikko ei lisää merkittävästi ympäristökuormitusta, sillä jo olemassa liikenneväylät pitävät kuormituksesta kyllä varmasti huolen. Sen sijaan varikko on saanut vastustusta niin paljon, että mielipiteellä on merkitystä.
Valtuustossa hyväksyttiin myös iso kasa luonnonsuojelualueita Vantaan itäisistä osista. Ne tukevat hienosti perusteilla olevaa itäistä kansallispuistoa, Sipoon korpea.
/>/>/>/>/>/>/>/>
/>
