Viennin kannalta Suomen mahdollisuus on tulevaisuuden ympäristöteknologioissa, ei ydinsähkön viennissä. Kansainvälisen HSBC pankin mukaan ilmastoteknologian myynti vuonna 2009 kasvoi maailmassa 75 prosenttia. Globaalien markkinoiden kasvu on valtava, s…
Viennin kannalta Suomen mahdollisuus on tulevaisuuden ympäristöteknologioissa, ei ydinsähkön viennissä. Kansainvälisen HSBC pankin mukaan ilmastoteknologian myynti vuonna 2009 kasvoi maailmassa 75 prosenttia. Globaalien markkinoiden kasvu on valtava, s…
Puheeni vihreässä valtuuskunnassa 8.5.: Vihreät ovat toimineet jämäkästi ja selkeää linjaa noudattaen ydinvoimakysymyksessä. Haluan kiittää ministereitä ja kansanedustajia johdonmukaisesta päätöksenteosta. Ensi vaaleissa tulee vain saada enemmän …
Tarjoukset uusista ydinvoimaloista ovat paljon kalliimpia (Kanada ym.) kuin aikanaan Arevan tarjous Olkiluoto kolmosesta. Jos nyt Suomessa ydinvoimalasta kilvoittelevat tarjoavat rakentamisen alihintaan, joutuu kansa lisämiljardien maksajaksi, sillä ranskalaiset eivät siihen enää suostu.
Greenwichin yliopiston energiatekniikan professori Stephen Thomasin kommentoi aikanaan TVO:n Olkiluoto kolmosen hinnan olevan reilusta alimitoitettu, jo ennen rakentamisen aloittamista. Nyt hänen mukaansa uudelle reaktorille nykyhinta tulee käytännössä olemaan lähempänä 7 miljardia euroa.
Sijoitusmaailmassa ydinvoimaloita ei pidetä kannattavina: Citigroup julkaisi 9.11.2009 raportin ydinvoimasta investointikohteena. Sen mukaan ydinvoimarakentaminen ei kannata, ellei tukijaksi saada valtion rahaa.
Raportissa käsiteltiin hyvin viittä eri investoijaa kohtaavaa riskiä. Riskit liittyvät ydinvoiman suunnitteluun, rakentamiseen, käyttöön, ydinvoimalla tuotetun sähkön hintaan sekä ydinvoiman käytöstä poistoon. Jos yksikin näistä riskeistä toteutuu, energiayhtiö joutuu vakaviin ongelmiin. Ongelmien korjaamiseksi kustannukset olisi siirrettävä eteenpäin, kuluttajille ja viime kädessä veronmaksajille.
Hyvä kysymys onkin, kantavatko veronmaksajat ydinvoimalainvestoinnin taloudelliset riskit?
Sirpa Kauppinen
Ympäristötekniikan M.Sc./>
Artikkeli on julkaistu paikallislehdessä Uudellamaalla.
/>
Pienimuotoinen energiantuotanto on maaseudulle tärkeä lisäelinkeino tulevaisuudessa. Ruotsissa on jo nyt tuhansia maanviljelijöitä, jotka tuottavat energiaa tai polttoaineita.
Energiaa saadaan muun muassa lannasta, kasvijätteistä ja muista biojätteistä biokaasun muodossa, jolla tuotetaan sähköä ja lämpöä. Biojätteistä voi tehdä myös nestemäistä biopolttoainetta vaikkapa traktoreiden polttoaineeksi.
Myös muunlainen energiantuotanto luonnistuu maaseudulla. Tuulivoimaloita voidaan hajasijoittaa sinne missä on tilaa ja tuoreen tuulikartoituksen mukaan suuressa osassa Suomea tulee hyvin.
Tanskassa tuotetaan jo paljon tuulisähköä ja ruokaa samassa paikassa – tuulivoimalathan eivät vie merkittävästi maapinta-alaa pelloilta.Tuulivoiman työllistävä vaikutus on merkittävä – varsinkin kun se työllistää nimenomaan suomalaisia suunnittelijoita ja rakentajia. Olkiluoto 3:n työmaalla neljästä tuhannesta työntekijästä alle sata on ollut suomalaisia.
Ydinvoima on saanut uskomattoman paljon huomiota, vaikka muualla maailmassa sitä ei juuri rakenneta.
Tuulivoimarakentaminen on vuorostaan lamasta huolimatta noussut 30 prosenttia pelkästään viime vuoden aikana.
Tuulisähkön kustannukset ovat laskeneet lähelle ydinvoiman tasoa ja Ruotsi onkin päättänyt rakentaa tuulivoimaa enemmän kuin Loviisan ydinvoimalat tuottavat yhteensä.
Panostamisella hajautettuihin uusiutuviin energiaratkaisuihin voidaan maaseudulle luoda kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja, mutta ydinvoiman lisärakentaminen tuo niitä keskitetysti vain yhdelle tai kahdelle paikkakunnalle.
Ydinvoimarakentaminen luo ylituotantoa Suomen sähkömarkkinoille ja vie maaseudulta lisäelinkeinojen mahdollisuuksia. Rakennemuutoksen kourissa olevalle maaseudulle tulisi suoda uusia, kasvavien alojen elinkeinoja.
Puolalaisten rakennusmiesten ja ranskalais-intialaisten suunnittelijoiden elättäminen ei tue suomalaista työllisyyttä, elävästä maaseudusta puhumattakaan.
Sirpa Kauppinen, ympäristötekniikan M.Sc
Aleksi Mäntylä, ympäristöasiantuntija/>
Kirjoitus on julkaistu Maaseudun tulevaisuudessa 22.3.2010.
Ruotsissa biopolttoaineiden tuotanto kasvijätteistä tai lannasta ja tuulivoiman höydyntäminen leventää monen maatalousyrittäjän leipää.