by http://www.sirpakauppinen.fi/ | 5.10.2008 | Blogit
Turve ei ole uusiutuva ilmastonmuutoksen kannalta, sillä se kasvaa niin hitaasti. Turve on muodostunut jääkauden jälkeen tuhansien vuosien aikana, noin millimetrin vuodessa.
Kokoomus ajoi äsköttäin turpeen luokittelua uusiutuvaksi, mutta onneksi hävisi kirkkaasti äänestyksen EU:n teollisuusvaliokunnassa. Tieteen näyttö on selvä: turpeen päästökerroin on sama kuin kivihiilellä.
Keskustapuolue taas synnytti 2007 turpeen syöttötariffin, joka nosti turpeen käyttöä 13 % ja se osaltaan myös päästöjä. Turpeen osuus koko Suomen kasvihuonekaasupäästöistä on 10 %.
EIA:n mukaan turpeen syöttötariffi tekee tehottomaksi EU:n päästökaupan. Päästökaupan tavoitteena on ohjata vähähiilisiin polttoaineisiin. Järjestö suosittelee Suomelle turpeen syöttötariffista luopumisesta.
Ilmastonmuutoksen ja EU:n tavoitteiden mukaan meidän pitäisi pyrkiä vähentämään turpeen ja kivihiilen käyttöä, sillä ne ovat pahimmat kasvihuonekaasujen tuottajat. EU ajaa näiden sijaan uusiutuville energiamuodoille syöttötariffia.
Suomen esimerkki polttaa turvetta voi innostaa mukaan myös kehitysmaita, joilla valtavat turvevarat – jolloin ilmastokatastrofi olisi nopea.
Torjumaton ilmastonmuutos tuo syvän globaalin laman ja inhimillistä kärsimystä. Politiikan tekeminen vanhan ja saastuttavan teollisuuden ehdoilla on Suomen taloudellisen hyvinvoinnin uhka. Meille insinööreille on paljon helpompaa luoda uutta ja puhdasta teknologiaa nyt, kuin myöhemmin taistella hallitsemattoman ilmastokatastrofin kourissa.
.Siru
Sirpa Kauppinen, 539
http://www.sirunsivut.fi/>/>
by http://www.sirpakauppinen.fi/ | 20.9.2008 | Blogit
Valtuuston kyselytunnilla nostin esiin vaihteeksi pieniä ilmastotekoja: Miten Vantaa kannaustaa työntekijöitää pyöräilyyn ja kävelyyn työmatkoillaan, ja miten työpisteissä lahittelun helppoutta ja toteutumista seurataan. Autoetu on mikä on, mutta saava…
by http://www.sirpakauppinen.fi/ | 17.9.2008 | Blogit
IPCC:n raportin mukaan ilmastonmuutos torjuntaan tarvitaan nopeasti käyttöönotetut taloudelliset ohjauskeinot sekä päästörajoitukset. Silti kokoomus ja vasemmistoliitto vastustivat EU:n teollisuusvaliokunnassa päästöoikeuksien huutokauppaa.
Toivopuolue kannatti energiaintensiivisen teollisuuden lobbaamia ilmaisia päästöoikeuksia. Ne eivät ohjaisi päästövähennyksiin samalla tavalla kuin päästöoikeuksien huutokauppaaminen.
Ilmastovastuu olisi kannettava myös Kokoomuksessa – jopa aikana, jolloin vaalirahoitusta kerätään.
Jos ilmastonmuutosta ei torjuta, se aiheuttaa globaalin laman, alavat maat jäävät meren alle, monet tärkeät joet ehtyvät ja miljoonat ihmiset joutuvat jättämään asuinpaikkansa kuivuuden tai tulvien vuoksi. Ilmastonmuutos ei ole lyhytnäköisen leikin asia.
Siru
Sirpa Kauppinen
http://www.sirunsivut.fi/>/>
by http://www.sirpakauppinen.fi/ | 31.8.2008 | Blogit
Tein aloitteen Vantaan yhtymisestä ilmastonmuutoksen torjujiin. Kunta voi tehdä hyvin paljon. Sen päätösvallassa on mm. materiaalivirrat (jätevirrat ja hankinnat) sekä joukkoliikenne. Asuminen ja kaupunkisuunnittelu ovat ilmaston kannalta tärkeitä – ja molemmat kuntien hanskassa. Kuntien energialaitokset investoivat eri tekniikoihin kuntien ohjauksessa.
Pääkaupunkiseutu on vaisu: käytämme yhä hiilivoimaa, harkitsemme kertakäyttöyhteiskunnan ylläpitämistä jätteenpoltolla, biojätteestä päättyy puolet kaatopaikalle tai aiotaan polttoon eikä vaikkapa biodieselin valmistukseen, hankinnan eettisistä ohjeista ei tiedetty hankinnoissa kun soitin ja kysyin… ja joukkoliikenteen osuus on laskenut tasaisesti.
Edes kunnan oma logistiikka ei ole ympäristölaskennassa, joka vähentäisi kuormitusta.
Vantaa voisi vähentää kasvihuonepäästöjään 90% vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä. Tavoite on sama kuin länsinaapurilla, jolla on jo lähtötasoisesti paljon pienemmän päästöt kuin Suomella asukasta kohden laskuttuna. Osa Ruotsin kunnista ylittää tuonkin tavoitteen. Nyt YTV:n alueen tavoite on 39% vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä.
Ilmastoon liittyvät aloitteeni ovat edenneet väliin tahmeasti virkakoneistossa. Eettisten hankintakriteereiden aloite sai
naispoliitikkoja paljon taakseen, mutta jätti suurten puolueiden miehet kylmiksi. Energiatehokkuuden lisääminen ja ilmastoystävällisen asumisen ja rakentamisen linjat ovat jumittuneet suurpuolueisiin – ekorakentaminen on jäänyt näpertelyksi verrattuna vaikkapa Espooseen tai Ruotsalaisiin kuntiin./>
Liikennepolitiikka on vihreillä eronnut muista: useampana vuotena olen vastustanut joukkoliikenteen lipunhintojen korotuksia. Joukkoliikenteen osuus on laskenut 70-luvun kahdesta kolmannekseesta nykyiseen yhteen kolmannekseen. Ei riitä että joukkoliikenteen käyttäjämäärä kasvaa hiuksen hienosti, jos alueen väkimäärä ja yksityisautoilu lisääntyvät nopeammin. Joukkoliikenne ei ole ollut, eikä ole, kyllin kilpailukykyinen nykyhinnoilla. Lisäpanostusta tarvitaan jos oikeasti halutaan torjua ilmastonmuutos.
Valtuustoaloite
/>
Vantaa leikkaa kasvihuonekaasuja 90 % vuoteen 2050 mennessä.
Ruotsissa moni kunta on asettanut tavoitteet yli EU:n tavoitteiden.
Esimerkiksi Smoolandin Markaryd aikoo vähentää päästöistään 50 % jo 2010
mennessä. Koko Ruotsi vähentää päästöistään 90 % vuoteen 2050 mennessä./>/>
Keinoja löytyy, esimerkiksi
– Energiatehokkuuden lisääminen toimintatavoissa ja omassa olevissa
rakennuksissa
– Materiaalisen kierrätyksen lisääminen ja lajitteluun kannustaminen
– Ekologinen kaukolämpö ja nollalämmitysrakentaminen.
– Liikenteen biopolttoaineiden käyttö (jätteestä tuotettu, ei ruuasta)
– Joukkoliikenteen, raiteiden ja kevyen liikenteen suosiminen
– Kaupunkisuunnittelu/>/>/>/>/>/>/>
Nimenomaan kaupungilla on mahdollisuus vaatia matalaenergiaratkaisuja aluerakentamissopimuksissa ja kaavoihin liittyviä kaupungin oikeuksia ollaan yhä lisäämässä. Espoossa käytössä oleva Mera-järjestelmä nollalämmityskerrostaloissa on saanut kehuja ja säästää asukkaiden lämmityskulut.
Lisätietoja: Sirpa Kauppinen 040 540 4691
Tietoa Suomen kuntien ilmasto-asioista:
/>
by http://www.sirpakauppinen.fi/ | 31.10.2007 | Blogit
YK:n asiantuntijana toimiva Jean Zigler kehoittaa viiden vuoden taukoon biopolttoaineiden käyttöönotossa jyrkin sanoin. Biopolttoaineiden tuotannon pelätään vievän miljoonilta ruuan. Zieglerin mukaan ruokapohjaisten biopolttoaineiden käyttö on ”rikos i…
