Vantaan Vihreiden kuntavaaliohjelma 2025: Turvallinen ja toimiva arki kaikille vantaalaisille

Toimiva ja turvallinen arki lapsille ja nuorille

Kasvatus ja koulutus on kaupungin toiminnallisista kokonaisuuksista suurin. Se koskettaa joka ikistä vantaalaista lasta ja nuorta ja heidän perheitään ja luo hyvinvoinnin ja elinvoiman edellytykset.

• Taataan oikeus laadukkaaseen varhaiskasvatukseen ja opetukseen. Varmistetaan kaikille oppijoille luku- ja laskutaito. Vi jobbar för en högklassig och mångsidig dagvård och grundskola på såväl svenska som finska.
• Laajennetaan kouluvalmentajamalli kaikkiin kouluihin
• Varmistetaan oppimisen tuki ja sille riittävä rahoitus varhaiskasvatuksesta alkaen koko koulupolun ajan myös lainsäädännön uudistuessa
• Luodaan tiiviissä yhteistyössä kaupungin, yritysten ja oppilaitosten kanssa nuorille kiinnostavia harjoittelupaikkoja, kesätöitä sekä tilaisuuksia tehdä opinnäytetöitä ja graduja
• Det svenskspråkiga daghem- och skolnätet skall bevaras. Det är viktigt att det finns svenska rum där barn- och ungdomar kan umgås på svenska.
• Vähennetään kiusaamista ja kouluväkivaltaa
• Varmistetaan koulu- ja päiväkotirakennusten kunto ja oppimisympäristön turvallisuus.
• Lisätään väistötilojen määrää korjausten nopeuttamiseksi.
• Hyvinvointialueen kanssa turvataan oppilashuolto ja hyvinvointityö sekä toimivat käytännöt yhteistyölle. Tiivistetään varhaiskasvatuksen ja neuvolapalveluiden yhteistyötä, esimerkiksi päiväkotiin vietävillä ikäkausitarkastuksilla.
• Turvataan vuoroasuvien lasten ja nuorten toimiva arki: huomioidaan molemmat kodit varhaiskasvatuspaikan määräytymisessä ja oppilaaksiotossa, taataan koulukyydit molemmista kodeista
• Vahvistetaan päiväkotien, koulujen ja toisen asteen oppilaitosten roolia osana paikallista lähiyhteisöä
• Tuetaan tasa-arvoa ja lasten tasapainoista kasvua: huolehditaan lainsäädännön muuttuessakin yhdenvertaisuustyöstä varhaiskasvatuksessa. Jatketaan toiminnallista tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnittelua.
• Taataan lapsille oikeus luontokosketukseen päiväkotien ja koulujen pihoilla. Perustetaan metsäleikkipuistoja.
• Lisätään varhaiskasvatuksesta alkaen kestävien ja vastuullisten elämäntapojen opettamista

Vapaa-aika, kulttuuri ja liikunta

Mielekäs vapaa-aika on hyvän arjen keskeinen rakennuspalikka. Hyvä kaupunki tarjoaa monenlaista kulttuuritarjontaa ja liikuntamahdollisuuksia. Tämä tuo viihtyvyyttä, lisää yhteisöllisyyttä ja tukee alueiden omaleimaisuutta. Vapaa-ajan palvelut ovat myös monelle käyttäjäryhmälle, esimerkiksi työterveyshuollon piiriin kuuluvalle lapsettomalle aikuiselle, käytetyin ja tärkein kaupungin palveluista.

• Luodaan ja lisätään epäkaupallisia tiloja ja mahdollisuuksia kaupunkilaisten oleskeluun, kohtaamiseen, työskentelyyn, kulttuurin ja taiteen harrastamiseen, puuhasteluun ja liikuntaan
• Tuetaan kaupungin laadukkaita kulttuurilaitoksia ja autetaan uusia syntymään
• Tehdään todeksi “Tapahtumien Vantaa”: monipuolisia tapahtumia ympäri Vantaata sekä kaupungin järjestämänä että asukaslähtöisesti
• Varmistetaan kirjastojen riittävät aukioloajat, hankintamäärärahat ja saavutettavuus
• Kannustetaan liikkuvaan elämäntapaan kaupunkisuunnittelulla: liikkumattomuuden ja paikallaanolon kustannukset ovat UKK-instituutin tutkimuksen mukaan Vantaalla vuosittain yli 50 miljoonaa euroa*
• Perustetaan matalan kynnyksen ulkoliikuntapaikkoja kaikille alueille
• Vantaan 50-vuotisjuhlapäätös takaa jokaiselle lapselle ja nuorelle mahdollisuus harrastaa. Seuraavaksi on senioreiden ja ikäihmisten vuoro: mahdollisuus harrastaa, mielekästä tekemistä, sporttikortti, senioreiden omat liikuntapuistot.
• Panostetaan ikäihmisten digitaitoihin yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa

Asuminen, liikkuminen ja rakentaminen

Vihreä kaupunki rakentaa tiiviisti ja viihtyisästi joukkoliikenneyhteyksien varrelle tärkeän lähiluonnon säästäen. Kaupungin kasvu ei ole itsetarkoitus, vaan uusille asukkaille on oltava työtä ja opiskelupaikkoja, ja uusilla alueilla julkiset ja kaupalliset palvelut tieinfrasta ja saavutettavasta päiväkotipaikasta lähikauppaan. Reunaehdot kasvulle asettaa luonnon kokonaishäviämättömyyden periaate: vältetään haitan aiheuttamista, minimoidaan haitat ja viimesijaisesti kompensoidaan ne.

• Varmistetaan, että kaikenlaisille vantaalaisille löytyy riittävästi heidän tarpeisiinsa vastaavia kohtuuhintaisia asuntoja: pienille ja isoille perheille, yksin asuville, opiskelijoille, senioreille, vammaisille
• Torjutaan alueellista eriytymistä: varmistetaan monipuolinen asuntorakentaminen, kehitetään keskustoja, lisätään viihtyisyyttä ja tuetaan yhteisöllisyyttä
• Varmistetaan hyvä palvelutaso kaikilla alueilla: julkiset palvelut ovat saavutettavissa kävellen, pyöräillen ja kohtuullisessa ajassa joukkoliikenteellä, mahdollisuus sujuvaan arkeen myös ilman autoa
• Jatketaan pikaraitioteiden suunnittelua Länsi-Vantaalle osana pk-seudun yhteistä verkostoa
• Luodaan esteetön, turvallinen ja viihtyisä kaupunkiympäristö
• Lisätään määrätietoisesti kaupunkivihreää: puistoja, istutuksia ja myös yksittäisiä puita
• Huomioidaan tiivistyvissä keskustoissa hulevesien imeytys ja minimoidaan tiiviitä betonipintoja
• Kaavoitetaan omaleimaisia uusia alueita, ns. “uusia Kartanonkoskia”
• Lisätään joukkoliikenteen houkuttelevuutta ja tehdään siitä vaihtoehto entistä useammalle: yksinkertainen, selkeä ja kohtuuhintainen joukkoliikenne lisää tutkitusti käyttäjämääriä. Nykyinen BC-vyöhykeraja eriarvoistaa Vantaan alueita. Tavoitteena on saada koko Vantaa yhdelle lippuvyöhykkeelle.
• Parannetaan asemanseutujen turvallisuutta ja lisätään siisteyttä
• Toteutetaan katujen kunnossapitoa esteettömyys edellä. Uudistetaan jalankulku- ja pyöräväylien kunnossapitoluokitus, ja priorisoidaan pääreitit tehostettuun talvikunnossapitoon. Otetaan käyttöön Oulun ja Vaasan kaltainen asiakastyytyväisyyteen perustuva bonus- ja sanktiojärjestelmä, jossa kunnossapidon laatua mitataan vapaaehtoisten palautteen avulla. Lisätään omavalvontaa, testataan esimerkiksi muissa kaupungeissa hyväksi havaittua käytäntöä, että auraajat pyöräilevät itse auraamiaan reittejä.
• Lisätään pysäköinninvalvontaa. Vähennetään autojen läpiajoa kävelyalueilla.
• Laajennetaan kaupunkipyöräliikenne ympärivuotiseksi, kun kaupunkipyörät yhdistyvät koko pk-seudun yhteiseen järjestelmään. Ympärivuotinen käytettävyys vahvistaisi myös joukkoliikenteen saavutettavuutta.
• Edistetään kävelyä ja pyöräilyä: laadukas pyöräpysäköinti kaikkiin kaupungin palveluiden toimipisteisiin, kaupungille pyöräilykoordinaattori, kaupungin henkilöstölle työpolkupyöräetu, tempauksia ja perusopetuksen pyöräilyviikkoja
• Otetaan kiertotalous vahvaksi osaksi kaupungin rakentamista ja kehitetään rakennusosien uudelleenkäyttöä myös suurissa rakennushankkeissa. Toteutetaan hyviä kiertotalouteen perustuvia malliratkaisuja.
• Lisätään puurakentamista määrätietoisesti myös suurissa rakennuskohteissa

Luonto ja ilmasto

Vihreä kaupunki suojelee luontoa, parantaa luonnon tilaa ja lisää kaupunkivihreää. Vihreässä kaupungissa torjutaan ilmastokriisiä ja varaudutaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin.

• Vantaa on luontopositiivinen ja hiilineutraali vuonna 2030
• Luonto- ja virkistysarvoiltaan tärkeät metsät säästetään rakentamiselta ja hakkuilta. Kaikissa luontotyypeissä päämääränä on EU:n biodiversiteettistrategian mukainen 30 prosentin suojelu.
• Valtuustokauden aikana perustetaan yleiskaavan mukaiset 29 luonnonsuojelualuetta. Lisäksi turvataan olemassa olevat ekologiset käytävät, vahvistetaan niitä ja luodaan uusia.
• Kaikessa toiminnassa noudatetaan luonnon kokonaishäviämättömyyden periaatetta: vältetään haitan aiheuttamista, minimoidaan haitat ja viimesijaisesti kompensoidaan ne. Tavoitteena on ylikompensoida, eli parantaa luonnon tilaa.
• Vantaan jokien vedenlaatua parannetaan yhteistyössä valtion ja yläjuoksun kuntien kanssa
• Vantaalla ei tehdä lintujen pesimäkaudella hakkuita eikä niittoja julkisissa eikä yksityisissä kohteissa. Kaupungin viheralueilla noudatetaan hallitun hoitamattomuuden periaatetta.
• Kaupunkivihreää lisätään määrätietoisesti: jokaisella pihalla on puita ja pensaita, jokaisesta ikkunasta näkyy puun ja kaikilla asukkailla on mahdollisuus luontokosketukseen ja varjostaviin puihin
• Uusien päiväkotien ja koulujen pihoilla säästetään nykyistä enemmän puustoa ja varmistetaan pihojen varjoisuus ja luontokosketus.
• Investoidaan energiatehokkuustoimenpiteisiin kaupunkikonsernin kiinteistöissä. Riittämättömät henkilöresurssit eivät saa muodostaa tulppaa päästöjä vähentävien ja pitkällä tähtäimellä taloudellisesti kannattavien korjausten toimeenpanolle.
• Etsitään seudullisen yhteistyön kautta vaikuttavia keinoja joukkoliikenteen käyttöasteen lisäämiseksi ja liikenteen päästöjen laskemiseksi.
• Puolitetaan eläinperäisten tuotteiden osuus kaupunkikonsernin hankinnoissa ja lisätään määrätietoisesti kasvipohjaisen ruuan osuutta
• Ympäristöpalveluiden ja -valvonnan resurssit turvataan
• Luontoselvitysten ajantasaisuus ja kattavuus varmistetaan

Työ ja kestävä talous

Työllisyys- ja elinkeinopalveluiden siirtyminen kaupungin vastuulle tarjoaa mahdollisuuden parantaa työllisyyttä paikallisista lähtökohdista paikallisin keinoin, vahvistaa toisen asteen koulutuksen ja työllisyyspalveluiden yhteyttä sekä pakottaa torjumaan työttömyyden kustannuksia. Valtiolta kaupungille siirtyvien työllisyyspalveluiden yhdistyminen kotoutumispalveluihin on tuhannen taalan paikka sujuvoittaa maahanmuuttajien työllistymistä ja ohjautumista kielenopetuksen piiriin.

• Varmistetaan Vantaan houkuttelevuus kaikenkokoisille yrityksille, niin Vantaalla jo toimiville kuin sijoittumispäätöstä tekeville: Tonttitarjonta ja toimintaympäristö pitää olla kunnossa, erityispanostusta suunnataan hi-techiin, ruokaan ja logistiikkaan, jotka ovat Vantaan kärkitoimialoja. Yritysten sijoittumispäätöksissä ratkaisee yhä enemmän se, missä niiden työntekijät haluavat asua ja käydä, siksi kaupungin yleisellä vetovoimalla on iso merkitys.
• Madalletaan yrittämisen kynnystä ja tuetaan uusia yrittäjiä ja start upeja
• Tuetaan mikro- ja pk-yrittäjiä hyvällä yritysneuvonnalla, toimitilojen tarjonnalla ja kehittämällä yhteistyömalleja
• Edistetään kasvuyritysten mahdollisuuksia innovoida, kehittyä ja kasvaa yhdessä sekä löytää työntekijöitä luomalla lisää matalan kynnyksen yhteistyötiloja Aviapoliksen Startup Runway -toimintamallin tapaan
• Etsitään ja otetaan käyttöön uusia malleja vaikeasti työllistyvien, osatyökykyisten ja pitkään työttömänä olleiden henkilöiden työllistämiseksi ja nuorisotyöttömyyden taklaamiseksi.
• Vähennetään määrätietoisesti opiskelun tai työn ulkopuolella olevien nuorten (ns. NEET-nuoret) määrää. Yhteiskunnan ulkopuolelle jääminen aiheuttaa mittaamattomien inhimillisten kustannusten lisäksi yhteiskunnalle VTV:n arvion mukaan n. 1,2 miljoonan euron kustannukset.** Hyödynnetään muiden toimijoiden kokemuksia toimivista toimintamalleista.
• Hyödynnetään Vantaan asemaa maan tärkeimpänä lentokenttäkaupunkina ja logistiikan solmukohtana
• Kehitetään Aviapolista edelleen huipputeknologian ja kasvavan liiketoiminnan keskittymänä
• Vahvistetaan kaupungin hankintaosaamista ja lisätään investointipäätösten läpinäkyvyyttä
• Varmistetaan kaupungin houkuttelevuus työnantajana ja toimitaan esimerkkinä työmarkkinoille: otetaan anonyymi rekrytointi käytännöksi, noudatetaan palkkatasa-arvoa, vahvistetaan työntekijöiden osallisuutta ja varmistetaan kilpailukykyiset työsuhde-edut
• Lisätään kaupungin kesätyöpaikkoja, kesätyöseteleitä ja luodaan talvityöseteli
• Vakiinnutetaan kiertotalous kriteeriksi kaupungin tavaroiden ja palveluiden hankinnoissa

Demokratia ja osallisuus

Demokratian kulmakiviä ovat riippumaton, tietoon perustuva valmistelu sekä avoin julkinen keskustelu, johon myös asukkaat voivat osallistua. Vantaan asukas on toimivan arjen edellytysten paras asiantuntija.

• Vahvistetaan asukkaiden osallisuutta: asukaskyselyt, toimivat palautekanavat, laaja kuuleminen muissakin kuin kaavahankkeissa. Vahvistetaan osallistumismahdollisuuksista viestimistä kaupunkilaisille.
• Lisätään päätöksenteon ja valmistelun avoimuutta ja luodaan kansalaiskeskustelua jo varhain
• Vahvistetaan tiedolla johtamista ja tehdään järjestelmällisesti osana valmistelua lapsi-, ilmasto-, sukupuoli-, taloudellisten ja sosiaalisten vaikutusten arvioinnit
• Viestitään oikea-aikaisesti, selkosuomeksi ja monikielisesti laajalla kielivalikoimalla. Stadens kommunikation skall vara tydlig och lättförståelig på såväl svenska som på finska.
• Voivottelun sijaan panostetaan äänestysaktiivisuuden nostoon: viestitään äänioikeudesta monikielisesti, tuodaan vaalit näkyvästi esiin kaupungin katukuvassa, viedään äänestyspaikat äänestäjien arkisille reiteille
• Puolustetaan vankkumatta tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta, kun ilmapiiri yhteiskunnassa kovenee
• Vanda skall jobba för ett positivt språkklimat. Vi skall vara en stad där alla känner sig trygga och vågar tala sitt eget språk.
• Varmistetaan kaupungin tilojen ja palveluiden esteettömyys ja sähköisten palveluiden saavutettavuus
• Språken får också synas. All skyltning ska åtminstone ske på de bägge nationalspråken svenska och finska.
• Vid upphandling av tjänster skall tillgången till service på såväl svenska som finska beaktas.

Vantaa on koti Suomen monikulttuurisimmalle väestölle

• Kielitaito on avain yhteiskuntaan kiinnittymiseen ja oppimiseen. Puretaan esteet suomen tai ruotsin kielen oppimisen tieltä niin varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa kuin aikuisten maahanmuuttajien osalta. Tähän on suunnitelmat, seuraavaksi on taattava riittävä rahoitus.
• Resursoidaan riittävästi aikuisten perusopetukseen
• Tuetaan oman kotikielen oppimista
• Varmistetaan maahanmuuttajille sujuva työllistyminen ja yrittäjyys. Varmistetaan, että kaupungin henkilöstö kuvastaa kaupungin väestöä.
• Vahvistetaan etnisiä suhteita ja rakennetaan kulttuurien ja yhteisöjen välistä vuorovaikutusta
• Tuetaan jokaista saavuttamaan potentiaalinsa: panostetaan oppilaan ohjaukseen, kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön ja aikuisten uraohjaukseen sekä turvataan monipuoliset urapolut

Yhteistyö hyvinvointialueen kanssa

* Liikkumattomuuden kustannukset Vantaalla:
https://ukkinstituutti.fi/liikkuminen/liikkumattomuuden-kustannukset/kustannuslaskuri/?hyvinvointialue=null&skenaario=2&kunta=Vantaa

** NEET-nuoren kustannukset yhteiskunnalle:
Valtiontalouden tarkastusvirasto: Nuorten syrjäytymisen ehkäisy. Valtiontalouden tarkastusviraston toiminnantarkastuskertomus 146/2007. Helsinki: Valtiontalouden tarkastusvirasto, 2007.