by http://www.sirpakauppinen.fi/ | 17.11.2006 | Blogit
Kuntatyönantajan tulee olla aktiivinen naisten ja miesten palkkauksen tasa-arvon parantamisessa. Pelkkä stategiapaperi ei riitä, vaan myös johdon mielipide tasa-arvon edistämiseksi on hyvä ilmaista. Tasa-arvosuunnitelma jää helposti myös kuolleeksi kirjaimeksi, ja miehet nähdään alitajuisesti potentiaalisimpina johtajina.
Budjetin käsittelyssä tasa-arvotarkastelu on jäänyt lähinnä vihreiden hartaaksi toiveeksi. Tosiasiallisesti Vantaalla ei esimerkiksi budjetin vaikutuksia tasa-arvoon tarkastella. Budjetti on silti yksi tärkeimmistä johtamisen välineistä.
Naiset saavat keskinmäärin 20% pienempää palkkaa kuin miehet. Vaikka useimmiten lisääntymiseen tarvitaan kaksi, Suomessa vain toisen työnantaja maksaa vanhemmuuden kulut.
EY-tuomioistuimen päätös palkkaeroista käsittämätön
Luzemburgin EY-tuomioistuin antoi päätöksen palkkaeron hyväksyttävyydestä, mutta komissio aikoo puuttua asiaan vuoden 2008 kuluessa.
Tasa-arvoasioista vastaavan komissaarin Vladimír Jpidlan tiedottajan Katharina von Schnurbein mukaan tuomioistuimen tulkinta voi johtaa kasvaviin palkkaeroihin. Komission mielipiteen mukaan työnantajan pitää erikseen perustella mikäli käyttää uran pituutta palkkaeron perusteena.
Palkkaerojen syitä Suomessa:
/>
- Naisten hitaampi urakehitys, joka johtuu asenteista ja eriarvoistavista yhteiskunnan rakenteista.
- Palkkaeroja korostaa se että työn tuottavuutta ja tärkeyttä arvioitaessa esimies alitajuisesti arvottaa korkeammalle niiden työn, jotka tuntee hyvin. Tämä saattaa herättää puheita hyväveli-järjestelmästä.
- Vanhemmuuden kustannusten epätasainen jakautuminen: Tasa-arvojärjestöjen mukaan äitiys- ja isyyspäivärahojen kustannukset tulisi jakaa tasan kummankin työnantajan kesken. Näin työnantajat eivät välttelisi nuorten naisten palkkaamista.
- Miesten lyhyet isyyslomat. Kukaan ei oikeasti ole korvaamaton – paitsi omalle lapselleen.
- Naisvaltaiset alat ovat alipalkattuja.
Lasten vaikutus palkkaan
/>
Norjassa tutkittiin lasten vaikutusta palkkatasoon. Samanikäisiin samassa ammatissa toimiviin naisiin verrattuna lapset vähentävät palkkaa seuraavasti:
- 1. lapsi 8%
- 2. lapsi 11%
- 3. lapsi 17%
Saman tyyppinen tutkimis Suomessa vahvisti säännön. Miehiin verrattuna ero on vielä suurempi./>/>/>
Jo uuden työnhakijan palkkauspäätöksiä tehtäessä on hyvä miettiä miten se vaikuttaa organisaation tasa-arvotilanteeseen. Puolta Suomen kansasta – usein motivoituneita, osaavia ja luovia naisia – ei saa pitää syrjinnän kohteena.
Pohjoismaat ovat eurooppalaisittain katsottuna tasa-arvon kärjessä. Yhdentymiskehityksessä tasa-arvo vaatii tietoista taistelua, jotta emme taantuisi. Passiivinen EU-politiikka tässä asiassa ei riitä.
– Sirua (Siru) Kauppinen
M.Sc.
http://www.sirunsivut.fi/>/>
by http://www.sirpakauppinen.fi/ | 16.11.2006 | Blogit
Vantaan Kaupunginhallituksen lausuntoon rajansiirroista saatiin maininta Sipoonkorven kansallispuistosta mukaan. Vantaan kaupunginhallitus muistutti myös kehäradan ja kehätien parantamisen tärkeydestä.
Kaikki askeleet Sipoonkorven suojelemiseksi ovat eteenpäin. Muuten koko projekti on arveluttava kuntalain ja demokratian kannalta: Vantaan tulisi luovuttaa maata jotta Helsinki voisi edes etäisen laillisesti kaapata Sipoon maata. Kuntajakolain edellytykset rajanmuutoksille eivät täyty tällöinkään, mutta kysymys on poliittinen ja siitä päättää valtioneuvosto.
”Sipooseen” rakennetaan oli kaavoittajana Sipoo tai Helsinki. Ja pitkällä aikavälillä asuntoja tarvitaan, vaikka rakentamatonta tonttimaata on YTV:nkin alueella. Pendelöinti autolla ilman rataratkaisuja ympäryskuntiin kuormittaa ympäristö ja asukkaiden terveyttä, sekä vähentää läpikulkualueiden viihtyvyyttä.
Sipoon ja Helsingin kaavoitusyhteistyö ei varmaankaan ole vaihtoehtoa: vähemmästäkin sooloilusta välit tulehtuvat. Ilman yhteistyötä ympäryskuntien kanssa järkeviä ratkaisuja liikenteen lisääntymiseen ei löydy. Pelkkä Helsinki, Espoo, Vantaa (ja Kauniainen) ei kykene ratkaisemaan työssäkäyntialueen suunnittelua yksin.
Ongelmana Helsinki-yhteistyössä tuntuu olevan se että Helsinki toimii omavaltaisesti, yllättävästi ja muista välittämättä. Vaikka Vantaalla on kovasti haluja yhteistyöhön, kaikki toimii täysin Helsingin ehdoilla. Helsingin jäykkä ja hierarkinen hallintokulttuuri vielä vaikeuttaa toimintaa.
Tukholmassa vastaava yhteistyöprosessi alkoi toimimaan hyvin vasta kun ympäryskunnat olivat laittaneet yhteistuumin ydin-Tukholman seinää vasten. Aikaisemmin se oli Helsingin-seudun kaltaista tempoilua, jossa seudun kokonaisetu jäi kantakaupungin etujen jalkoihin.
M.Sc. Sirpa Kauppinen
http://sirunsivut.fi/>
by http://www.sirpakauppinen.fi/ | 11.11.2006 | Blogit
Hollannissa kätilöt partioivat alueella jossa on naisia viimeisillään, ja hälytyksen saatuaan menevät synnyttäjän kotiin auttamaan. Suomessa kaikki perustuu laitoksiin, mahdollisimman suuriin sellaisiin. Laitosjärjestelmä ei vain enää toimi jos terveyskeskusverkkoa karsitaan. Pitäisi tarjota kotilääkärikäyntejä jos läheltä ei löydy laitosta.
Usein sairastuessani voin lähteä hakemaan antibioottikuurin vasta siinä vaiheessa kun olo on sen verran parempi että kykenen liikkumaan julkisilla. Kun matka on paukkupakkasilla kaksi tuntia kolmella liikennevälineellä suuntaansa, se ei ole sairaan tehtävissä.
Tämä pitkittää sairauksia ja sitä kautta työstä poissaoloja. Sairaudet kun tulevat suunnittelematta, eikä aina edes ennen neljää. Yleensä tarvitaan jotain pientä – lääke korvakipuun tai tuttuun virtsarakon tulehdukseen joka vaatii lääkärin allekirjoituksen, mutta ei röntgeneitä, ihmeellisiä laboratorioita tai muita suuria ja kalliita laitteita.
Uskon että toimiva päivystys on taloudellisinta kansantaloudellekin, koska sairaudet tulevat hoidettua ajoissa. Päivystys ei ole nyt Länsivantaalaisten saatavilla. Jorvi olisi kyllä sopivan lähellä mutta pääkaupunkiseudun yhteistyö toimii vain Helsinkiä hyödyttävissä asioissa joten kuntarajan yli ei saa mennä. Kotilääkäri olisi yksi mahdollisuus. Tai sitten osa Myyrmäen terveysaseman ilta-ajoista voisi olla ns. nuhapäivystystä. Rankemmat tapaukset voi kärrätä sinne missä on teknologiaa. Asukkaat haluavat lääkärin päivystyksen, se luo turvallisuuden tunnetta ja mahdollisuuden hakeutua äkillisissä sairastapauksissa hoitoon ja saada lääkitystä. Nyt sitä ei ole.
Lääkärit määrittelevät päivystyksen olevan tietty teknologinen palvelutaso, johon kuuluu laitteistoa kuten röntgen. Asukkaat kaipaavat päivystykseen lääkäriä, joka voi kirjoittaa reseptejä ja on saavutettavissa järkevän matkan päässä, myös illalla. Sanan merkitysero asukkaiden ja ammattilaisten välillä vaikeuttaa keskustelua, ja edesauttaa vääriä johtopäätöksiä.
/>
M.Sc. Sirpa Kauppinen
Vihreät, Vantaa/>
by http://www.sirpakauppinen.fi/ | 9.11.2006 | Blogit
Epätaloudellisuus on usein epäekologista. Järkevä logistiikka on vihreää. Ja järkevää logistiikkaa nimenomaan EU:n hallinnosta puuttuu.
Euroopan parlamentti toimii vieläkin sekä Brysselillä että Strasbourgissa. Parlamentti viettää Strasbourgissa vai…
by http://www.sirpakauppinen.fi/ | 6.10.2006 | Blogit
Liikenne ja viestintäministeriön valmistelema tietosuojalainmuutos on perustuslain vastainen. Työnantajalla olisi oikeus seurata työntekijöiden sähköpostiviestejä tiettyjen varsin heppoisten ehtojen täyttyessä: pelkkä epäilys yritysvakoilusta riittä…
by http://www.sirpakauppinen.fi/ | 22.8.2006 | Blogit
Vantaan poliittista johtoa vedetään kuin pässiä nuorasta. Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta, joka on Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten yhteistyöelin, laati sopimuksen jonka liitteissä on yksityiskohtainen luettelo sopimukseen liittyvistä toimista. Koska monet ovat Vantaalle epäedullisia, Vantaan poliittinen johto on vakuuttanut sopimusliitteen olevan vain alustava luettelo tarkasteltavista asioista eikä millään muotoa sitova.
Käytännössä monet liitteen kohdat ovat alkaneet elää omaa elämäänsä, ja muut tuntuvat ottavan ne sovittuina asioina.
Maanvaihto on Helsingille taloudellisesti hyvin merkittävä – ilman sitä Helsingillä ei ole mahdollisuutta ottaa haltuun osaa Sipoosta. Lain mukaan rajansiirtoja saa tehdä vain naapurikuntien kanssa, ja siksi Helsingin on päästävä Sipoon rajanaapuriksi Vantaan maan avulla.
Sipoon rakentaminen kuitenkin saattaa hidastaa Vantaan kehittämistä Marja-Vantaan osalta. Marjarata odottaa yhä sitovaa ja tukevaa rahoituspäätöstä. Valtio ei rahoita useampaa pääkaupunkiseudun ratahanketta kerralla. Jo metrohaaveet ovat sotkeneet Marja-radan rahoituskeskustelua. Vantaan ei kannata antaa maata Helsingille, mikäli Vantaan oma kehitys jää sen vuoksi jälkeen.
Peräänkuulutan Vantaan poliittiselta johdolta suoraselkäisyyttä: maanvaihtoon ei suostuta ainakaan ennen Marja-radan rahoitusta.
Sirpa (Siru) Kauppinen
kunnanvaltuutettu
Vantaa/>/>
