EU:n yrityksistä 99,8 % on pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Direktiivejä tehdään kuitenkin usein suurten näkökulmasta. Viimeisen 15 vuoden aikana lähes kaikki uudet työpaikat ovat tulleet pk-yrityksiin. Säädettäessä dikretiivejä tulisi huomioida se, mi…
2005 reilun kaupan merkkituotteiden myynti kasvoi 37 % edellisvuodesta. Tuotteita myytiin yhteensä 1,1 miljardilla eurolla.
Tuotteiden myynti maailmassa on kasvanut useana vuonna peräkkäin kymmenien prosenttien vuosivauhtia. 1500 yritystä toimii tavarantoimittajina./>
Suomessa Reilun kaupan kasvu on ollut nopeampaa: vuonna 2005 se oli 105%, mikä on nopeampaa kuin päivittäistavarakaupan myynnin kasvu keskimmäärin. Uusin reilun kaupan tuote on Meiran Reilu-kahvi, joka myydään puolen kilon paketeissa.
Reilu kauppa siis kannattaa niin yrittäjälle kuin sijoittajalle.
Miksi maksaa enemmän?
Reilun kaupan ideaan kuuluu järjellinen hinta työstä. Reilun kaupan kriteeristö määrää työskeltelyolosuhteista. Mm. kasvinsuojeluaineita ei suihkuteta työntekijöiden päälle heidän työskennellessään (vaikuttaa työntekijöiden keskimmääräiseen elinikään), lapsityövoimaa ei käytetä muuta kuin korjuupiikissä (lapset pääsevät kouluun), eikä orjatyövoimaa käytetä. Asiat ovat itsestäänselviä Suomessa mutta eivät kehitysmaissa joissa iso osa raaka-aineista tuotetaan.
Osta reilunkaupan tuotteita, ne ovat eettisesti tuotettu. Ja vaadi niitä myös omaan lähikauppaasi, työpaikkasi kahvilaan ja kuntasi eettisiin hankintaohjeisiin.
M.Sc. Sirpa (Siru) Kauppinen
http://www.sirunsivut.fi/>
Kuntatyönantajan tulee olla aktiivinen naisten ja miesten palkkauksen tasa-arvon parantamisessa. Pelkkä stategiapaperi ei riitä, vaan myös johdon mielipide tasa-arvon edistämiseksi on hyvä ilmaista. Tasa-arvosuunnitelma jää helposti myös kuolleeksi kirjaimeksi, ja miehet nähdään alitajuisesti potentiaalisimpina johtajina.
Budjetin käsittelyssä tasa-arvotarkastelu on jäänyt lähinnä vihreiden hartaaksi toiveeksi. Tosiasiallisesti Vantaalla ei esimerkiksi budjetin vaikutuksia tasa-arvoon tarkastella. Budjetti on silti yksi tärkeimmistä johtamisen välineistä.
Naiset saavat keskinmäärin 20% pienempää palkkaa kuin miehet. Vaikka useimmiten lisääntymiseen tarvitaan kaksi, Suomessa vain toisen työnantaja maksaa vanhemmuuden kulut.
EY-tuomioistuimen päätös palkkaeroista käsittämätön
Luzemburgin EY-tuomioistuin antoi päätöksen palkkaeron hyväksyttävyydestä, mutta komissio aikoo puuttua asiaan vuoden 2008 kuluessa.
Tasa-arvoasioista vastaavan komissaarin Vladimír Jpidlan tiedottajan Katharina von Schnurbein mukaan tuomioistuimen tulkinta voi johtaa kasvaviin palkkaeroihin. Komission mielipiteen mukaan työnantajan pitää erikseen perustella mikäli käyttää uran pituutta palkkaeron perusteena.
Palkkaerojen syitä Suomessa:
/>
Lasten vaikutus palkkaan
/>
Norjassa tutkittiin lasten vaikutusta palkkatasoon. Samanikäisiin samassa ammatissa toimiviin naisiin verrattuna lapset vähentävät palkkaa seuraavasti:
Saman tyyppinen tutkimis Suomessa vahvisti säännön. Miehiin verrattuna ero on vielä suurempi./>/>/>
Jo uuden työnhakijan palkkauspäätöksiä tehtäessä on hyvä miettiä miten se vaikuttaa organisaation tasa-arvotilanteeseen. Puolta Suomen kansasta – usein motivoituneita, osaavia ja luovia naisia – ei saa pitää syrjinnän kohteena.
Pohjoismaat ovat eurooppalaisittain katsottuna tasa-arvon kärjessä. Yhdentymiskehityksessä tasa-arvo vaatii tietoista taistelua, jotta emme taantuisi. Passiivinen EU-politiikka tässä asiassa ei riitä.
– Sirua (Siru) Kauppinen
M.Sc.
http://www.sirunsivut.fi/>/>
Vantaan Kaupunginhallituksen lausuntoon rajansiirroista saatiin maininta Sipoonkorven kansallispuistosta mukaan. Vantaan kaupunginhallitus muistutti myös kehäradan ja kehätien parantamisen tärkeydestä.
Kaikki askeleet Sipoonkorven suojelemiseksi ovat eteenpäin. Muuten koko projekti on arveluttava kuntalain ja demokratian kannalta: Vantaan tulisi luovuttaa maata jotta Helsinki voisi edes etäisen laillisesti kaapata Sipoon maata. Kuntajakolain edellytykset rajanmuutoksille eivät täyty tällöinkään, mutta kysymys on poliittinen ja siitä päättää valtioneuvosto.
”Sipooseen” rakennetaan oli kaavoittajana Sipoo tai Helsinki. Ja pitkällä aikavälillä asuntoja tarvitaan, vaikka rakentamatonta tonttimaata on YTV:nkin alueella. Pendelöinti autolla ilman rataratkaisuja ympäryskuntiin kuormittaa ympäristö ja asukkaiden terveyttä, sekä vähentää läpikulkualueiden viihtyvyyttä.
Sipoon ja Helsingin kaavoitusyhteistyö ei varmaankaan ole vaihtoehtoa: vähemmästäkin sooloilusta välit tulehtuvat. Ilman yhteistyötä ympäryskuntien kanssa järkeviä ratkaisuja liikenteen lisääntymiseen ei löydy. Pelkkä Helsinki, Espoo, Vantaa (ja Kauniainen) ei kykene ratkaisemaan työssäkäyntialueen suunnittelua yksin.
Ongelmana Helsinki-yhteistyössä tuntuu olevan se että Helsinki toimii omavaltaisesti, yllättävästi ja muista välittämättä. Vaikka Vantaalla on kovasti haluja yhteistyöhön, kaikki toimii täysin Helsingin ehdoilla. Helsingin jäykkä ja hierarkinen hallintokulttuuri vielä vaikeuttaa toimintaa.
Tukholmassa vastaava yhteistyöprosessi alkoi toimimaan hyvin vasta kun ympäryskunnat olivat laittaneet yhteistuumin ydin-Tukholman seinää vasten. Aikaisemmin se oli Helsingin-seudun kaltaista tempoilua, jossa seudun kokonaisetu jäi kantakaupungin etujen jalkoihin.
M.Sc. Sirpa Kauppinen
http://sirunsivut.fi/>
Hollannissa kätilöt partioivat alueella jossa on naisia viimeisillään, ja hälytyksen saatuaan menevät synnyttäjän kotiin auttamaan. Suomessa kaikki perustuu laitoksiin, mahdollisimman suuriin sellaisiin. Laitosjärjestelmä ei vain enää toimi jos terveyskeskusverkkoa karsitaan. Pitäisi tarjota kotilääkärikäyntejä jos läheltä ei löydy laitosta.
Usein sairastuessani voin lähteä hakemaan antibioottikuurin vasta siinä vaiheessa kun olo on sen verran parempi että kykenen liikkumaan julkisilla. Kun matka on paukkupakkasilla kaksi tuntia kolmella liikennevälineellä suuntaansa, se ei ole sairaan tehtävissä.
Tämä pitkittää sairauksia ja sitä kautta työstä poissaoloja. Sairaudet kun tulevat suunnittelematta, eikä aina edes ennen neljää. Yleensä tarvitaan jotain pientä – lääke korvakipuun tai tuttuun virtsarakon tulehdukseen joka vaatii lääkärin allekirjoituksen, mutta ei röntgeneitä, ihmeellisiä laboratorioita tai muita suuria ja kalliita laitteita.
Uskon että toimiva päivystys on taloudellisinta kansantaloudellekin, koska sairaudet tulevat hoidettua ajoissa. Päivystys ei ole nyt Länsivantaalaisten saatavilla. Jorvi olisi kyllä sopivan lähellä mutta pääkaupunkiseudun yhteistyö toimii vain Helsinkiä hyödyttävissä asioissa joten kuntarajan yli ei saa mennä. Kotilääkäri olisi yksi mahdollisuus. Tai sitten osa Myyrmäen terveysaseman ilta-ajoista voisi olla ns. nuhapäivystystä. Rankemmat tapaukset voi kärrätä sinne missä on teknologiaa. Asukkaat haluavat lääkärin päivystyksen, se luo turvallisuuden tunnetta ja mahdollisuuden hakeutua äkillisissä sairastapauksissa hoitoon ja saada lääkitystä. Nyt sitä ei ole.
Lääkärit määrittelevät päivystyksen olevan tietty teknologinen palvelutaso, johon kuuluu laitteistoa kuten röntgen. Asukkaat kaipaavat päivystykseen lääkäriä, joka voi kirjoittaa reseptejä ja on saavutettavissa järkevän matkan päässä, myös illalla. Sanan merkitysero asukkaiden ja ammattilaisten välillä vaikeuttaa keskustelua, ja edesauttaa vääriä johtopäätöksiä.
/>
M.Sc. Sirpa Kauppinen
Vihreät, Vantaa/>
Epätaloudellisuus on usein epäekologista. Järkevä logistiikka on vihreää. Ja järkevää logistiikkaa nimenomaan EU:n hallinnosta puuttuu.
Euroopan parlamentti toimii vieläkin sekä Brysselillä että Strasbourgissa. Parlamentti viettää Strasbourgissa vai…