Sierilän voimala, perhoset ja vaelluskalat

Vaasan hallinto-oikeus kumosi tällä viikolla Sierilän voimalan vesitalousluvan. Luvan hakija on Kemijoki Oy ja kohde sijaitsee Kemijoella parikymmentä kilometriä Rovaniemeltä.

Pääsyynä luvan kumoamiseen oli erityissuojeltavan perhoslajin apilakirjokääriäisen esiintymisalue, joka jäisi patoaltaan alle. Voimalan ja padon rakentaminen tuhoaisi myös monia luontoympäristöltään arvokkaita jokivarren kohteita sekä heikentäisi merkittävästi vaellussiian, harjuksen ja taimenen elinolosuhteita. Nykyhetkellä alue on lähes luonnontilainen virtavesijakso.

Hallinto-oikeuden päätöstä on syytä tervehtiä ilolla. 2010-luvulla luontoarvoihin ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen on suhtauduttava vakavasti. Vesivoimaa on takavuosikymmeninä rakennettu maahamme todella reippaasti, mikä on heikentänyt dramaattisesti vesi- ja jokiluonnon tilaa sekä vaelluskalakantoja kuten taimenta, siikaa ja lohta.

Sinänsä vesivoima on pääosin päästötöntä uusiutuvaa energiaa ja se soveltuu hyvin säätövoimaksi. Uusia voimaloita ei kuitenkaan tule enää rakentaa, koska niiden vaikutukset luontoympäristöön ovat poikkeuksetta rajuja. Vesivoiman tehoa voidaan jonkin verran nostaa uusimalla koneistoja jo rakennetuissa voimalaitoksissa.

Tähän mennessä vesivoimaa on rakennettu jokseenkin yksinomaan voimayhtiöiden ehdoilla, eikä vaelluskalojen elinolosuhteista tai muista vaikutuksista luonnonympäristöön ole juuri kannettu huolta. Voimayhtiöt on velvoitettu kalaistutuksiin, mutta istutusten hyötysuhde on huono eikä niillä voida turvata elinvoimaisia kalakantoja. Nykyisessä hallitusohjelmassa todetaan muun muassa, että ”vesivoimalaitosten jatkoluvat sidotaan toimivien kalateiden rakentamiseen tai sovittavalla siirtymäajalla muihin kalatiestrategiassa mainittuihin toimenpiteisiin”.

Mainitussa kalatiestrategiassa, jonka valtioneuvosto hyväksyi kuluneena keväänä, vaelluskalojen olosuhteiden parantaminen otetaan vakavasti. Jatkossa vesitalouslupia uusittaessa on pääsääntöisesti rakennettava toimivat kalatiet, jotka mahdollistavat kalojen luonnollisen vaelluksen ja lisääntymiskierron. Tällä on paljon merkitystä kalatalouden ja virkistyskalastuksen kannalta. Suomi on kalateiden toteuttamisen suhteen paljon jäljessä useimmista Keski- ja Pohjois-Euroopan maista; kalatiestrategian toimenpiteillä on mahdollista kohentaa tilannetta huomattavasti.

Todennäköistä on, ettei Sierilän voimalaitosta vielä ole lopullisesti haudattu. Kemijoki Oy saattaa valittaa Korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jolloin alueen asukkaat, mökkiläiset ja kalastajat – taimenista ja apilakirjokääriäisistä puhumattakaan – joutuvat roikkumaan löysässä hirressä vielä pitkään. Tällainen on ollut maan voimayhtiöiden tapa.

Yksityistäminen ei ole ratkaisuautomaatti

Yksityistäminen ei ole ratkaisuautomaatti   Vantaan Sanomat uutisoi eilen (20.6.2012) Vantaan ulkoistavan pikaisella aikataululla kaikki ympärivuorokautiset palvelutalonsa. Päätös vaikuttaa noin 300 palvelutaloasukkaan elämään. Ulkoistamisen myötä raukeavat SDP:n, Kokoomuksen ja Perussuomalaisten […]

Leikkaukset, veropohja sekä taideyliopisto

Vantaan kaupunginvaltuusto hyväksyi eilen kaupungin talous- ja velkaohjelman tuleville vuosille. Valtapuolueet Kokoomus, Sosialidemokraatit, Perussuomalaiset sekä Keskusta ajoivat mittavia leikkauksia kaupungin tarjoamiin peruspalveluihin: muuan muassa noin sadan kouluavustajan vakanssin vähentämistä, ennaltaehkäisevän lastensuojelutyön supistamista sekä kuntalaisille tarjottavien terveyspalveluiden leikkaamista. Vihreät esittivät ainoana ryhmänä yksimielisesti heikoimmassa asemassa oleviin kuntalaisiin kohdistuvista leikkauksista luopumista. Vastaavia puheenvuoroja kuultiin eräiltä vasemmiston edustajilta. Valtapuolueet korostivat puheenvuoroissaan toistuvasti, kuinka ensiarvoisen tärkeää olisi jälleen kerran löytää ohjelman taakse kaikkien poliittisten ryhmien laaja yksimielisyys.

Yksituumaisuus sokaisee!

Yksimielisyysvaatimuksen takaa paistoi lähestyvät kuntavaalit, sekä pelko irtopisteiden keruusta. Laajapohjaisen yksimielisyyden hakeminen on ollut pitkään vantaalainen, sekä myös kansallinen tapa toimia. Yksimielisyyttä tarvitaankin äärimmäisen hädän uhatessa. Usein on sanottu, että kansakunnan kyky löytää laaja yksituumaisuus pelasti Suomen talvisodassa. Mutta yksituumaisuuden vaatimuksesta on kehittynyt myös yksi tämän päivän yhteiskunnallisen keskustelun mantra jonka varjolla pusketaan lävitse milloin mitäkin hanketta. Yksituumaisuus sokaisee!

Keskeisten vaikuttajien vaatiessa yksimielisyyttä, muut jakautuvat nopeasti neljään joukkoon. Heihin, jotka alun perin ajattelivat asiasta näiden vaikuttajien kanssa samalla tavalla, heihin jotka haluavat siipeillä johtajia ajattelematta asiaa sen enempää, sekä kolmanteen ryhmään, joka lähipiirilleen kertoo ajattelevansa asiasta eri tavoin uskaltamatta tuoda näkemystään julkisesti esille. Pieneen vähemmistöön jäävät äänekkäät toisinajattelijat, usein änkyröiksi leimatut. Osa heistä olisi toki eri mieltä vaikka päätös olisi sisällöltään mikä tahansa.