Vihreiltä on penätty selvitystä siitä, miten sähköntarve voitaisiin tyydyttää ilman ydinvoimaa. Olemme esittäneet selvityksen ja laskelmat jo reilu vuosi sitten ydinvoimapäätösten käsittelyn aikana.
Ensinnäkin, vihreiden malli ei sisällä olemassa olevien ydinvoimaloiden välitöntä sulkemista. Suomessa tarvitaan energiaohjelma 20-30 vuodeksi, joiden aikana siirrytään hallitusti ydinvoimasta vapaaseen aikakauteen.
Toisekseen, kotimaassa tuotettua ydinvoimaa ei tule korvata sähköntuonnilla, hiilellä, vesivoiman lisärakentamisella tai turpeella. Energiajärjestelmä pitää rakentaa kestävälle pohjalle eli uusiutuvan energian varaan. Lisää ydinvoimaa ei ole syytä rakentaa, sillä se vain pitkittää siirtymäkautta.
Kaikkein tärkeintä on panostaa energiansäästöön ja energiatehokkuuden parantamiseen. Jo EU:n tavoitteen mukainen 20 prosentin energiatehokkuuden lisäys vuoteen 2020 mennessä merkitsee huomattavaa energiantarpeen vähennystä.
Silti sähköä tullaan jatkossakin tarvitsemaan ja siksi sitä pitää myös tuottaa. Uusiutuvan energian isoimmat mahdollisuudet ovat tuulivoimassa ja bioenergiassa.
Tuulivoimabuumi on vasta alkamassa: meillä sen osuus on 0,1 prosenttia, kun esim. Tanskassa lähennellään 20 prosenttia. Tanska on hieman tuulisempi maa kuin Suomi, mutta se on myös paljon pienempi pinta-alaltaan. Meilläkin on täydet mahdollisuudet 20 prosentin osuuteen sähköntuotannosta ja kymmenen vuoden kuluttua.
Metsäbioenergian käyttöä ollaan jo lisäämässä merkittävästi. Sen sijaan peltobiomassan energiahyödyntäminen on vielä kirjoittamaton lehti. Meillä on ruuantuotannon ulkopuolella puoli miljoonaa hehtaaria peltomaata. Laskennallisesti tämän peltoalan energiakapasiteetti vastaa noin kymmentä prosenttia Suomen sähkönkulutuksesta.
Hiilen käytön vähentämiseksi pitää hyödyntää sekä bioenergiaa että siirtymäkauden ajaksi lisätä maakaasun käyttöä. Maakaasu on toki fossiilinen polttoaine mutta päästöiltään kuitenkin vain puolet kivihiilestä.
Pitemmällä tähtäimellä koko energiajärjestelmää on kehitettävä hajautetun tuotannon ja älykkäiden sähköverkkojen suuntaan. Tällä tavoin uusiutuvan energian hyödyntäminen onnistuu paremmin, ja samalla kulutushuippuja voidaan tasata kysyntäjouston helpottuessa.
On selvää, etteivät energiaratkaisut ole helppoja – energiantarve on nyky-yhteiskunnassa suuri, eikä täysin haitatonta energiantuotantomuotoa ole olemassa.
Siksi tarvitsemme pitkäjänteisen suunnitelman, jolla energiajärjestelmää kehitetään määrätietoisesti ympäristö- ja ilmastoystävälliseen suuntaan.
Kestävässä energiantuotannossa ei ole sijaa moniongelmaiselle ydinvoimalle, kuten Fukushiman tapahtumat osoittavat. Uusia atomivoimaloita ei pidä rakentaa ja vanhat on syytä ajaa alas hallitusti siirtymäkauden aikana.