Arvoisat valtuustokollegat, viranhaltijat ja muut kuulijat. Olemme suunnittelemassa Vantaan toimintaa taas neljä vuotta eteenpäin. Vaikka edessä on taloudellisia haasteita, emme saa unohtaa niitä lähtökohtia, jotka mahdollistavat hyvinvoinnin nyt ja tulevaisuudessa.
Päinvastoin, juuri vaikeina aikoina tarvitsemme rohkeutta ja innovatiivisuutta löytääksemme kestäviä ratkaisuja, jotka edistävät sekä ihmisten hyvinvointia että ympäristön suojelua.
Lasten ja nuorten hyvinvointi on investointi tulevaisuuteen. Meidän on yhä vahvemmin puututtava niihin haasteisiin, joita hyvinvoinnin tielle on muodostunut. Ahdistuksen ja turvattomuuden lisääntyminen, nuorten väkivaltarikollisuuden kasvaminen ja oppimistulosten heikkeneminen ovat asioita, jotka eivät voi jäädä odottamaan parempaa taloudellista tilannetta. Meidän on turvattava resurssit näihin myös tiukkoina aikoina, jotta hyvinvointivelan korko ei kasva saavuttamattomaksi.
Vantaalla on jo tehty tärkeitä päätöksiä. Mm. varhaiskasvatuksen palkkauksen parantaminen sekä kouluvalmentajien ja koulujen nuorisotyöntekijöiden palkkaaminen ovat tärkeitä lääkkeitä hyvinvoinnin parantamiseksi. Haasteiden ratkaisemiseen tarvitaan kuitenkin yhä runsaammin uusia toimintatapoja ja monenlaista yhteistyötä. Tarvitaan rohkeutta tarttua innovatiivisiin keinoihin. Yksi esimerkki tällaisesta rohkeudesta on lähiösalin perustaminen Myyrmäkeen.
Vantaalla asuvien radikalisoitumisen ehkäiseminen on myös keskeinen osa turvallisuustyötä. Meidän on tunnistettava radikalisoitumisen riskitekijät ja tarjottava tukea ja resursseja niille, jotka ovat vaarassa joutua ääriliikkeiden vaikutuspiiriin. Samalla meidän on vahvistettava yhteisöjemme välistä yhteenkuuluvuutta ja edistettävä avointa ja kunnioittavaa keskustelua eri näkemyksistä ja kulttuureista.
Työ- ja elinkeinopalveluiden uudistus ensi vuoden alusta alkaen tuo palvelut lähemmäksi kansalaisia. Tämä mahdollistaa aiempaa paremmin paikallisten työmarkkinoiden tarpeiden huomioimisen. Vantaalla on erityisen tärkeää panostaa kotouttamiseen ja sen integroimiseen koulutukseen ja muihin paikallisiin palveluihin. Vantaalla on liian paljon nuoria työelämän ja opiskelun ulkopuolella. Odotamme, että uusi organisaatio antaisi meille uusia välineitä tähän haasteeseen.
Vantaalainen kulttuuritoiminta on monimuotoista ja ainutlaatuista. Siinä näkyy rohkeus, periksiantamattomuus ja yhteisöllisyys. Se on kohtaamispaikka jokaiselle vantaalaiselle, johon myös muualta tullaan vierailemaan. Vantaa on esimerkki siitä, että korkeakulttuuri ei ole ainoa kulttuurin muoto, vaan kulttuuri kuuluu jokaiselle. Pidetään tästä kiinni ja vahvistetaan tätä voimaamme entisestään.
Ympäristömme suojeleminen on elintärkeää niin nykyisille kuin tuleville sukupolville. Vantaalla on viimeisten vuosien aikana havahduttu tämän asian tärkeyteen. Vihreä Valtuustoryhmä kiittää kaikesta siitä panoksesta, mitä ympäristömme hyväksi on tehty. Maailma ei kuitenkaan siltä osin ole vielä valmis. Asukkaat haluavat ja arvostavat lähiluontoa ja sillä on myös itseisarvo. Me tarvitsemme lähimetsiä, metsäisiä leikkipihoja, puita katujen varsille, sekä virtaavia vesiä, niittyjä. Viisas Vantaa vahvistaisi luontomme suojelua suojelemalla arvokkaita luontoalueitamme. Meidän on löydettävä uusia keinoja sitouttaa sekä asukkaita että yrityksiä resurssiviisauden tielle. Olemme laatineet Luontopositiivinen Vantaa 2030 -suunnitelman. Sen myötä olemme ottamassa käyttöön luonnon kokonaishäviämättömyyden periaatteen. Tämä kehitysaskel on tärkeä. Vihreä ryhmä odottaa suunnitelman toimeenpanoa.
Kaupungin kestävä talous edellyttää vireää elinkeinoelämää. Tällä hetkellä erityisesti vihreä siirtymä synnyttää jatkuvasti uutta liiketoimintaa, josta Vantaalla on hyvät mahdollisuudet haukata oma osansa. Vantaa tarjoaa logistiikan solmukohtana luontevan paikan esimerkiksi erilaisille kiertotalouden toiminnoille. Vantaan Energian ratkaisut hukkalämmön hyödyntämiseksi voisivat tuoda synergiaa esimerkiksi datakeskuksille. Vantaa ei saa tuhlata näitä mahdollisuuksia vain siksi, että yritystonteista on kaupungissamme huutava pula. Yritystonttien kaavoitukseen voisikin kohdentaa resursseja etenkin nyt, kun asuntorakentaminen sakkaa ja kaavavarantoa on jo riittävästi odottamassa suhdanteiden kääntymistä.