Sipoonkorven osalta uutispäivä on varsin kaksijakoinen: eduskunnan ympäristövaliokunta hyväksyi kansallispuiston perustamisen yksimielisesti, mutta julkisuuteen tulleet yleiskaavahahmotelmat alueen rakentamissuunnitelmista ovat aika murheellista tavaraa.
Aloitetaan kuitenkin myönteiseltä puolelta, kansallispuiston perustamisesta. Homma on nyt asiallisesti ottaen päätetty, vaikka lopullinen siunaus tuleekin täysistunnossa lähipäivinä. Ja mikä mukavinta, Sipoonkorpi on etenemässä yksimielisin päätöksin. Tämä päivä on pääkaupunkiseudun luonnonystäville juhlan arvoinen!
Perustettava puisto on aika repaleinen ja pinta-alaltaan pienehkö (1857 ha), mutta jatkossa sitä tullaan eheyttämään ja laajentamaan muun muassa Helsingiltä vaihdettavilla metsäalueilla. Tässä vaiheessa rannikon Natura-alueet jäävät vielä puistorajauksen ulkopuolelle, mutta uskon että tämäkin luonteva laajennus vielä tulee toteutumaan.
Kansallispuistopäätöksestä kummunnutta iloa kuitenkin himmentää yleiskaavaluonnos, joka on tehty Helsingin, Vantaan ja Sipoon viranhaltijoiden voimin. Siinä oli tarkoitus sovittaa yhteen asumisen, liikenteen ja luonnon tarpeet, mutta ehdotuksessa luonto on taas kerran jäänyt huutolaispojan asemaan. Asumiseen merkityt alueet leviävät laajalti Porvoonväylän pohjoispuolelle ja toisaalta aivan Natura-alueiden rajoille saakka, ja lisäksi rannikkoa ja Sipoonkorpea yhdistävät ekologiset yhteydet on merkitty kinttupolun levyisiksi. Vantaan puolella arvokkaita luontoalueita on osoitettu asumiseen.
On se kumma, että Helsinki ja kumppanit kehtaavatkin tulla julkisuuteen näin raskaasti luontoarvoja polkevalla ehdotuksella! Tuoreen kansallispuiston ja Natura-alueiden suojeluarvot kärsivät merkittävästi, mikäli ehdotus ei parane matkan varrella.
Östersundomin alueelle on kuitenkin mahdollista sijoittaa huomattava määrä asutusta ihan sivistyneelläkin tavalla. Luontojärjestöt ovat valmistelleet ”varjokaavan”, jossa tästä näytetään mallia.
