Opetusministeri Henna Virkkusen valmistelema peruskoulun tuntijakouudistus kaatui Keskustan vastustukseen. Syiksi mainittiin muun muassa se, että uudistus olisi tuonut kunnille lisää menoja ja asettanut erityisesti pienet kunnat kohtuuttomaan tilanteeseen. Henna Virkkusen mukaan rahoitus olisi ollut järjestettävissä, mutta tiedä sitten, mikä tässä on totuus.
Toinen Keskustan vastustuksen syy on uudeksi oppiaineeksi esitetty draama, joka Keskustan mielestä on oppiaineena turha. Toisesta valmistelun varhaisessa vaiheessa mukana olleesta uudesta aineesta etiikasta luovuttiin jo aiemmin.
Kumpikin näistä aineista puolustaa minusta paikkaansa nykyaikaisessa peruskoulussa. Draaman avulla on mahdollista oppia perinteisesti suomalaisille haastavaa itseilmaisua, mitä ei kai voi pitää millään mittarilla huonona asiana. Lisäksi esimerkiksi tunteiden käsittelyyn ja vaikkapa erilaisuuden kohtaamiseen draamakasvatus soveltuu paremmin kuin mikään nykyisistä oppiaineista.
Etiikankin näkisin mielelläni peruskoulun ainevalikoimassa, joskin toivoisin, että samassa rytäkässä uskonnon opetuksesta voitaisiin luopua ja siirtyä kaikille yhteisen katsomusaineen opiskeluun. Tämä tosin lienee ajatus, jonka toteutumiseen ei varmaan ihan lähivuosina tulla missään tapauksessa menemään.
Muita tuntijakouudistuksessa esitettyjä asioita olivat esimerkiksi taito- ja taitoaineiden lisääminen ja kielitarjonnan kasvattaminen. Kumpikin varsin kannatettavia asioita.
Valinnaisuus olisi myös lisääntynyt jonkin verran nimenomaan taito- ja taideaineiden kohdalla. Valinnaisuus on isommille koululaisille varmaan ihan hyvä juttu, mutta kovin pienille en lähtisi kovin suurta valinnaisuuden mahdollisuutta markkinoimaan.
Kaiken kaikkiaan lienee niin, että tuntijakouudistus oli vielä liian radikaali mennäkseen läpi. Sen sisältämiä muutoksia voisi kuitenkin ensi hallituskaudella yrittää viedä eteenpäin vaikka sitten yksi kerrallaan. Suurin osa esitetyistä asioista kun toisi kuitenkin selkeästi muutoksen parempaan suuntaan.