Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,
Valtuusto on kaupungin strateginen johtaja. Strategian hyväksyminen on valtuustokauden tärkeimpiä päätöksiä. Näin meille on kerrottu kevään aikana moneen kertaan. Mutta kuinka moni teistä kokee aidosti vaikuttaneensa nyt hyväksyttävän strategian syntyyn?
Kuinka voi olla mahdollista, että olemme päässeet vaikuttamaan strategiaan vain runsaan tunnin ajan valtuustoseminaarissa ja kello yksi aamuyöllä lähetekeskustelussa?
Strategiaprosessi on ollut ala-arvoinen.
Verrataanpa vaikka rakkaan naapurimme Espoon vastaavaan prosessiin. Myös Espoossa hyväksyttiin strategia neljälle vuodelle. Se tapahtui tasan viikko sitten. Siellä prosessi aloitettiin jo edellisen valtuuston kanssa viime marraskuussa. Talven ja kevään aikana tavalliset espoolaiset esikoululaisista alkaen otettiin mukaan prosessiin. Valtuutetut saivat vaikuttaa strategiaan useaan otteeseen sen eri vaiheissa.
Vantaallakin osataan ottaa mukaan kaupunkilaiset. Tämä on nähty mm. hienosti toteutetun HYVIS-ohjelman prosessissa. Mistä johtuu, että kaupungin toimintaa eniten ohjaava ohjelma, strategia, toteutetaan näin heikosti?
Yksi strategian tärkeimpiä tavoitteita ja sen valmisteluunkin suurelta osin vaikuttanut taustapaperi on Talous- ja velkaohjelma. Olemme hyväksymässä strategiaa, jonka ensimmäinen strateginen päämäärä on talous- ja velkaohjelman toteuttaminen. Tämä on vihreän valtuustoryhmän mielestä ongelma muutamastakin eri syystä.
Ensinnäkin, jonkin ohjelman toteuttaminen ei voi olla mikään päämäärä. Ohjelma on keino. Siksi päämäärässä tulisi ilmaista se, mihin ohjelmalla pyritään – talouden tasapainoon. Strategisen tavoitteen 1 tulee siis olla “Talous on tasapainossa”, ei TVO:n vuosimallia 2012 toteuttaminen.
Toinen ongelma TVO:n sisällyttämisessä päämääriin on se, ettei valtuustolle ole esitelty päivitettyä talous- ja velkaohjelmaa. Olemme hyväksymässä seuraavan neljän vuoden strategiseksi päämääräksi vanhentuneen paperin, jossa mm. lakkautetaan koulujen johtokunnat ja kuntalisä 1,5-vuotiailta lapsilta, vaikka näitä lakkautuksia tuskin enää voidaan toistamiseen tehdä. TVO:ssa myös luovutaan sadasta kouluavustajasta, vaikka se linjaus kertaalleen jo peruttiin. Emme tiedä, mitkä TVO:n toimenpiteet on tarkoitus toteuttaa, mitkä eivät.
Hyväksymällä TVO:n vuodelta 2012 osana strategiaa ja samalla myös osaksi talouskehysten laadintaa seuraaville neljälle vuodelle, päätämme laput silmillä jostain, jonka sisällöstä meillä ei ole juurikaan tietoa.
Tällaista arpapeliä emme hyväksy. Valtuustoa ei pidä laittaa tilanteeseen, jossa päätökset perustuvat vanhentuneeseen aineistoon. Valmistelu pitää tehdä paremmin. Valtuuston tietoon pitää tuoda päivitetyt ohjelmat hyvissä ajoin. Varsinkin kun ollaan päättämässä neljän seuraavan vuoden taloussuunnittelusta.
Esitämmekin että päätöskohta b) (talouden tasapainottamis- ja velkaohjelman linjaukset ovat keskeinen lähtökohta taloussuunnitelman 2014–2017 laadinnalle)
lähetetään uudelleen valmisteluun ja tuodaan valtuustolle hyväksyttäväksi sitten, kun talous- ja velkaohjelma on päivitetty. Siinä yhteydessä haluamme nähdä talous- ja velkaohjelmaan esitetyistä toimenpiteistä kunnolliset kokonaistaloudellisten vaikutusten arvioinnit sekä ihmisvaikutusten arvioinnit sosiaalisen kestävyyden näkökulmasta. Olemme useaan otteeseen myös esittäneet, että kaikki toimialat läpileikkaavaa energiansäästöohjelmaa tulisi alkaa toteuttaa osana talouden tasapainottamistalkoita. Tämä tavoite tulisi kirjata päivitettyyn TVO:hon.
Strategiassa on monia kohtia, joihin olisimme toivoneet innovatiivisempaa otetta ja loogisempia linjauksia. Muun muassa kestävä kehitys näkyy strategiassa turhan kevyellä otteella. Esimerkiksi energiansäästöä ei mainita missään, vaikka tätä strategiaseminaarissa pyydettiin.
Myös kaupungin arvoista puuttuu muutama oleellinen asia.
Kestävä kehitys -kohdasta puuttuu sosiaalinen kestävyys, jonka tulisi olla yksi kaupungin tärkeimpiä päämääriä ja arvoja. Sosiaalisen kestävyyden edistäminen on pitkällä tähtäimellä taloudellisesti kannattavaa ja siksi siitä on erityisen tärkeä pitää kiinni näinä vaikeina aikoina. Esitämme tähän seuraavaa muotoilua:
ratkaisuissa ja päätöksenteossa huomioidaan ekologiset näkökulmat, sosiaalinen kestävyys ja oikeudenmukaisuus sekä pidetään talous tasapainossa.
Yhteisöllisyys-kohtaan esitämme avoimuuden lisäämistä kaupungin toiminnassa. Kaupunki kysyi kevään aikana vantaalaisilta heille tärkeistä kaupungin arvoista. Yksi tärkeimmistä kaupunkilaisten toiveista oli avoimuus ja läpinäkyvyys. Toiminnan avoimuus tulisi lisätä arvoihin, ja se sopisi hyvin Yhteisöllisyys-kappaleeseen.
Esitämme tähän seuraavaa muotoilua:
Vantaalainen yhteisöllisyys on yhteishengen luomista, toiminnan avoimuutta sekä kumppanuutta yritysten ja kuntalaisten kanssa.
Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus loistaa lähes täysin poissaolollaan strategiasta, vaikka sen tulisi olla itsestäänselvästi osa kaupungin toimintaa.
Esitämme, että lisäys tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta tehdään Palvelut -uudistuvat -tekstiosuuteen. Kappaleen, joka alkaa ”Palvelujen asiakaslähtöisyyttä lisätään” toiseksi viimeiseksi lauseeksi tulisi lause: ”Kaupunki on sitoutunut tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseen toiminnassaan ja päätöksenteossaan.”