Teksti on julkaistu Helsingin Sanomissa 25.1.2013.
Ilmi Salminen muistutti (HS Mielipide 22. 1.) ansiokkaasti, että opinnot tarjoavat opiskelijoille aikaa uusien yritysideoiden kehittämiseen. Opintoaikojen rajaamista pohdittaessa olisi myös hyvä muistaa, ettei nopea valmistuminen ole itsessään arvokasta.
Yritys ei tee mitään korkeakoulutetulla, jolla ei ole työkokemusta. Yritysten kannalta tärkeintä on saada riittävästi työelämää ymmärtäviä, hyvin koulutettuja työntekijöitä.
Valmistumisaikoja suurempi ongelma on opetuksen puutteellinen laatu. Suomalaiset nuoret kilpailevat työpaikoista naapurikunnan nuorten lisäksi myös Kiinan, Venäjän, Brasilian ja Yhdysvaltojen parhaiden aivojen kanssa. Tehokas, mutta vanhentunut tai heikosti toteutettu opetus ei anna nuorille sitä kilpailuetua, jota he tarvitsevat globaaleilla työmarkkinoilla.
Opintojen laatu liittyy ennen kaikkea tasapuoliseen kurssitarjontaan eri oppiaineissa, luennoitsijan tai kurssivastaavan käytössä olevaan aikaan sekä pedagogisiin taitoihin, ryhmäkokoihin, opetustiloihin ja välineisiin ja oppiaineiden budjetteihin. Esimerkiksi luennoitsijan puutteelliset pedagogiset taidot voivat olla merkittävä haitta opetukselle.
Käytännössä opiskeluaikoja voitaisiin lyhentää jo sillä, että tutkintojen edellyttämiä kursseja on riittävästi saatavilla.
Suomen kilpailukyvyn kannalta hyödyllisintä olisi panostaa opetuksen laatuun ja työssäoppimiseen sekä vähentää valmistumisen tiellä olevia turhia hidasteita. Virallisilla valmistumisajoilla on näiden asioiden kanssa erittäin vähän tekemistä.
Joel Linnainmäki
Vantaa