Yleisiä kysymyksiä
– Miksei Innolaa avata myös muille kaupunkilaisille? (Innola on systeemi, jonka avulla kaupungin työntekijät voivat esittää säästöehdotuksia)
Keskushallinto
– (s.63) Mikä on ohjelmistopäivityksiin vuosittain kuluva summa? Kuinka suuret säästöt avoimen lähdekoodin ohjelmistoihin (ilmaisohjelmiin) siirtyminen toisi vuosittain?
– Miksi kaupungin yhteistyö-, kv-, ja kumppanuussopimuksia ei voida tuoda kokonaisuutena tarkasteluun?
Sosiaali- ja terveystoimi
– Sosiaali- ja terveydenhuollon vuotta 2013 koskevan tuloskortin mukaan muun muassa Sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuutta parannetaan. Kuitenkin tuloskortissa esitetään myös, että palveluja kohdennetaan eniten tukea tarvitseville ja asiakaskriteerit tarkistetaan.
Miten sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuutta aiotaan parantaa, jos kohdennusta ja kriteerejä tarkistetaan ts. kiristetään?
– Miten turvataan riittävät resurssit ennalta ehkäisevään työhön? Monessa kohdassa puhutaan kauniisti ennalta ehkäisevästä työstä ja varhaisen tuen tärkeydestä, mutta näyttäisi, että resursseja leikataan juuri tästä ei-lakisääteisestä toiminnasta.
– (s.69-70) Perhepalveluiden vakanssien käyttöönotosta luovutaan (12 htv) sekä vanhus- ja vammaispalveluiden vakansseista (26 htv). Mihin nämä vakanssit olisivat sijoittuneet?
– (s.81) Vuonna 2013 lääkärissä käynnit vähentyvät yli 16000 käynnillä sekä hoitajakäynnit yli 22 000 käynnillä. Miten tämä on mahdollista, kun samaan aikaan väestömäärä lisääntyy yli 2000 asukkaalla sekä väestö vanhenee? Ketkä jätetään hoitamatta?
– (s.86) Lastensuojelun avohuollon asiakasmäärä lisääntyy lähes 25 %. Entä työntekijämäärä, tuleeko lisää työntekijöitä avohuoltoon?
– 10023 -numerosta kysytään useimmiten hoito-ohjeita erilaisissa vammoissa ja sairauksissa. Mikä määrä 10023 soittaneista on vantaalaisia soittajia? Ja kuinka paljon arvioidaan, että 10023:sta luopuminen lisää soittomääriä Vantaan terveyskeskuksiin sekä lisää lääkärissä/hoitajalla käyntejä?
– Talousinfossa maanantaina 22.10. saadun vastauksen mukaan 10023:a voidaan käyttää edelleen, koska Vantaa osallistuu kustannuksiin HUS:n kautta. Voidaanko tämä viesti viedä nyt vantaalaisille ja luvata, että palvelu jatkuu. Toinen kysymys on se, miksi 0,3 miljoonaa on maksettu aiemmin, jos palvelua on kerran samalla rahoitettu HUS:n kautta?
– (s.90-91) Kaupungin oman vanhusten päivätoiminnan vähentäminen 25 %:lla. Miten kompensoidaan päiväkeskus toiminnan loppuminen Korsossa sekä Vanhusten kotiapusäätiön Havu- ja Myyrastin toiminnan tukemisen lopettaminen? Mihin muualle asiakkaat ohjataan?
Sivistystoimi
– Opetuslautakunta päätti 10.9.2012 yksimielisesti säilyttää koulujen johtokunnat. Opetuslautakunta ehdotti 1 euron kokouspalkkiomallia, jotta sivistysviraston säästötavoitteet (johtokuntien osuudeksi arvioitu 30.000 e) eivät kärsisi johtokuntien takia. Miksi 1 euron kokouspalkkiomallia ei ryhdytty valmistelemaan?
– Vantaan kasvatus- ja koulutuspoliittisessa ohjelmassa on sitouduttu kehittämään johtokuntatoimintaa, avoimuutta, kansalaisaktiivisuutta ja lähidemokratiaa. Miten johtokuntien lakkauttaminen ja niiden päätöksenteon siirtäminen opetuslautakuntaan edistää näitä periaatteita, joihin on sitouduttu? Voidaanko uudella, johtokuntien tilalle esitettävällä mallilla saavuttaa kaikki ne tavoitteet, joita johtokuntien toiminnalle on asetettu. Mitkä tulevat olemaan keinot?
– Mistä johtuu, että Vantaalla erityistukipäätökset sekä kouluissa että päiväkodeissa ovat lähteneet selvään laskuun v. 2010, vaikka Vantaan opettajat arvioivat, että oppilasaines on kautta linjan tullut haastavammaksi? Onko koulujen ja päiväkotien erityisopetuksen resurssipula mahdollisesti vaikuttanut siihen, että erityisoppilaspäätöksiä tehdään vähemmän, kun jo etukäteen tiedetään, ettei resursseja antaa päätöksen vaatimaa erityisopetusta ole? Aikaisemmin erityisoppilaita oli kouluissa joka vuosi 12,5% oppilasmäärästä, v. 2010 oli 11,2% v. 2011 on 10,2%, 2012 on 10,0%, 2013 on 9,3%, 2014 on budjetoitu 9,1%, 2015 on 9,1% ja 2016 on budjetoitu 9,0%.
Päiväkodeissa vastaavasti v. 2010 oli 8,2% ja vuodelle 2016 budjetoitu 6,9%.
– Miten 1.-2. luokkalaisten viikkotuntimäärän pudottaminen yhdellä tunnilla 20 – 19 tuntiin (siis jopa alle esikouluopetustuntien) vaikuttaa vantaalaisten oppilaiden pärjäämiseen pitkällä tähtäimellä? Varsinkin kun samaan aikaan toteutetaan TURPO-uudistusta entistä vähemmillä resursseilla?
Miten erityisopetukseen oikeutettujen oppilaiden eriyttäminen on tarkoitus hoitaa, jos avustajien määrä vähenee esitetysti ja kouluissa on nykyistä vähemmän aikuisia.
Maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimiala
1. Onko toimialalla tehty vertailevia laskelmia muiden energiatehokkuuteen pyrkivien kaupunkien kanssa (Kuten Lahti, Tampere, ja olisiko muiden kaupunkien esimerkeistä mahdollista omaksua hyviä käytäntäntöjä? (Ruotisssa topakampia esimerkkejä… katson.)
2. Millä aikataululla Julia-hankkeen kokeiluvaiheen käytännöt on tarkoitus laajentaa koko kaupungin tasolle?
3. Mitä konkreettisia toimia toimialoilla aiotaan tehdä paperinkulutuksen ja jokaisen työntekijän henkilökohtaisen energiankulutuksen vähentämiseksi?
5. Onko selvitetty, miten Vantaan rakennusvalvonta voisi vastata paremmin rakennusalan uusien energiatehokkuusvaatimusten tuomiin haasteisiin? Energiatehokas rakentaminen vaatii enemmän taitoa, rakennusvirheiden merkitys kasvaa ja tästä aiheutuu mm. homeongelmien yleistyminen. Ollaanko rakennusvalvontaa kehittämässä ennakoivan laadunvalvonnan malliin, kuten Oulussa on tehty ja saatu hyviä kokemuksia?
6. Millaisia laskelmia on tehty kaupungin kiinteistöjen energiatehokkuuden parantamisen ja energiaremonttien kustannuksista ja niistä seuraavista säästöistä?
7. Katupölyn terveysvaikutukset ovat taloudellisesti merkittäviä, ja Suomi rikkoo EU:n kaupunki-ilman laadun tavoitteita. Aiotaanko Katupölyn poistoa nopeuttaa ja mihin muihin toimiin ryhdytään katupölyn aiheuttamien terveyskustannusten vähentämiseksi?
8. Matka-aikojen kasvu on jopa 30 %. Mitä keinoja on mietitty joukkoliikenteen sujuvuuden lisäämiseksi ja millaisiin toimenpiteisiin aiotaan ryhtyä?
Vapaa-ajan ja asukaspalveluiden toimiala
– Puhutaanko Kuntakokeilun tavoitteessa kahden prosentin vai kahden prosenttiyksikön laskusta? s. 22
– Mitä sähköisiä palveluja on, mitä kehitteillä ja mitä tulossa? Ovatko kokemukset olleet hyviä, minkälaista palautetta asiakkaat ovat antaneet? s. 182
– Kauanko kestää jonottaa talous- ja velkaneuvontaan ja onko aika pidentymässä?
– Mikä on eri projekteissa vuosittain mukana olleiden työttömien määrä?
– Esim. Kulttuuripalveluiden henkilöstömäärän on arvioitu nousevan 2012 eteenpäin. Mihin henkilöstömäärien nousu perustuu ja onko se realistista?
– Mitä on suunniteltu Kartanonkosken liikuntapuistoon? s. 195
– Miten tasa-arvon, suvauksen ja “hiljaisten” ryhmien huomiointi ja kuuleminen näkyvät konkreettisesti Vapaksen tehtävissä?
– Voisiko kaikki vaikutusarviot (yva, suva, iva…) arvioida yhtenä kokonaisuutena,
pohtia miten niitä voitaisiin yhdistellä ja mitkä ovat kunkin arvioinnin erityispiirteet,
miten voisimme kehittää arviointijärjestelmää löytämään parhaat tavat kohdentaa
kaupungin voimavaroja?
Rahastot
– Minkä verran sosiaalisen luototuksen rahastosta voidaan myöntää sosiaalista luottoa 2013