Vantaan entinen kaupunginjohtaja Erkki Rantala (sd.) esittää päivän Vantaan Sanomissa Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten alueelle yhtenäisiä joukkoliikenteen lipunhintoja, jotka olisivat Helsingin lipunhintojen tasolla. Uudistus maksaisi hänen mukaansa 40 – 50 miljoonaa euroa, mikä raha tulisi käytännössä kaupunkien maksettavaksi, vaikka Rantala haastattelussa elätteleekin toiveita että valtio kuittaisi siitä 75 %, eli runsaat 30 miljoonaa.
Demarit pelaavat joukkoliikenneasioissa selvästi kaksilla korteilla. Kun vihreät esittivät viime maanantaina Helsingin seudun joukkoliikenteen lippu- ja tariffijärjestelmästä annetun lausunnon yhteydessä kirjattavaksi että lippujen hintoja tulisi tulevaisuudessa alentaa, koko demareiden kaupunginhallitusryhmä vastusti tätä. Demarit olivat korkeampia lipunhintoja puoltaessaan vielä jopa niin ehdottomia, että kun kaupunkisuunnittelulautakunnan joukkoliikenneasioita käsittelevä jaosto oli lausuntoesitystä käsitellessään ottanut lipunhintojen laskemiseen myönteisemmän kannan, demareihin lukeutuva apulaiskaupunginjohtaja Jukka Peltomäki toi kaupunginhallitukseen jaoston esityksestä poiketen alkuperäisen virkamiesesityksen jossa ei nähty hintojen laskemiseen olevan mitään mahdollisuuksia.
Halu panostaa edullisempaan ja parempaan joukkoliikenteeseen on positiivista. Toivottavasti tämä emeritius demareiden tahtotila leviäisi myös tänään poliittista valtaa käyttävien tovereiden keskuuteen. Joukkoliikenteen yhteiskunnalta saaman tuen kasvattaminen 50 miljoonalla eurolla lisäsi matkustajamääriä hyvinkin Rantalan visioimalla 10 %:lla. Todennäköisesti tuki jäisi kuitenkin valtaosaltaan seudun kaupunkien rahoitettavaksi. Tästä pitäisi huolen eduskunta, jossa seudun ulkopuolisten kansanedustajien osuus on liki 80 % kaikista parlamentaarikoista.
Koko seudun kattava tasatariffi ei kuitenkaan ole ympäristö- tai liikennepoliittisesti perusteltu. Bussimatkustajan aiheuttamat Co2 päästöt ovat liki 40% henkilöautolla tehtävän vastaavan matkan päästöistä, joten ei ole ollenkaan sama ajetaanko bussilla Korsosta Kivenlahteen, vai Myyrmäestä Aviapolikseen. Matkan pituudesta riippuva lipunhinta tukisi kehitystä missä asuin- ja työpaikat haettaisiin läheltä toisiaan. Esitetty summa, 50 miljoonaa euroa pitäisikin käyttää mielummin nykyisten lipunhintojen puolittamiseen.
Joukkoliikenteen käyttökustannuksiin kohdistuvan valtion tuen merkittävä kasvattaminen olisi suotavaa, mutta ei kovin realistista. Niin suurta on katkeruus pääkaupunkiseutua kohtaan kaikissa puolueissa. Sen sijaan ruuhkamaksut tarjoiaisivat toimivan mallin kerätä lisärahoitusta joukkoliikenteen kehittämiseen ja lipunhintojen alentamiseen. Seudun kaupunkien tulisikin nopeasti ottaa myönteinen kanta ruuhkamaksuihin, kunhan niiden tuotto ohjattaisiin kokonaisuudessaan seudun liikennejärjestelmän kehittämiseen. Muuten käy niin, että eduskunta säätää pian lain veroluonteisesta ruuhkamaksusta, jonka tuotto ohjataan valtion kassaan. Ja jota kerätään kaupunkien rahoittamalla katuverkolla liikkuvilta asukkailta.