Onhan tämä nyt aivan erilaista tällä kaudella verrattuna viime kauteen, jolloin elimme diktatuurissa! Kauas taakse on jäänyt piinaava talous- ja velkaohjelman aika (2013–2017), jolloin euronkaan muutosta ei saanut tehdä budjettiin ja valtuutettujen tehtävä oli vain leikkiä demokratiaa nahkaruoskan alla. Nyt saamme jopa ohjata budjetintekoa! Saamme esittää tarkkanäköisiä huomioita, kysymyksiä ja ehdotuksia puheissamme. Meitä jopa kuunnellaan. Noh, jonkin verran.
Meidän vihreässä jengissämme on nyt NIIN hyviä asiantuntijoita ja NIIN hyviä puhujia, että välillä melkein halkean ylpeydestä!
Tänään korvaan tarttui mm. tällaisia lauseita:
Minna Atiye lapsiperheiden palveluista: ”Kun työntekijöiden ja työn määrän yhtälöstä tulee epätosi…”
Emmi Pajunen ennaltaehkäisevistä palveluista ja ilmastonmuutostyöstä: ”Pienet ongelmat, pienet rahat, isot ongelmat, isot rahat… parempi aloittaa heti – tässä säästövinkki kaikkien käyttöön.”
Siru Kauppinen korjausrakentamisesta: ”Rakennukset, joiden korjausaste on 200%, on käytännössä maksettu kolmeen kertaan.”
Pekka Rautio rahankäytöstä: ”Negasäästö – säästö jonka toteuttaminen ennen pitkää maksaa enemmän kuin se säästää.”
Ennen kuin tuohon budjetin lähetekeskusteluun päästiin, oli esityslistalla asioita, joista väiteltiin innokkaasti, päädyttiin jopa neuvottelutaukoihin ja äänestämään, kun yksi ja toinenkin ryhmä halusi muuttaa päätösesitystä.
Neuvottelutauolla konsultoitiin myös apulaiskaupunginjohtajaa
Elinvoimaohjelmaa haluttiin linjata lisää, toki sitä oli linjattu jo kaupunginhallituksen iltakoulussa – vaan valtuusto oli harmistunut, koska ohjelman valmistelu oli alun perin tehty ilman luottamushenkilöitä.Budjettikin (300.000€) oli asetettu kaupunginjohtajan päätettäväksi. Aiheesta olikin aiemmin päivällä kaupunginhallituksessa keskustelu, kuinka haluamme jatkossa elinvoima-asiat läpinäkyvämmiksi ja luottamushenkilöt mukaan.
Kuohukujan ränsistynyt ostari Myyrmäessä kirvoitti mehukkaan väittelyn, voiko huonokuntoista rakennusta purkaa ja tilalle tehdä asuintaloa, jos kyseessä on kulttuurihistoriallisesti merkittävä oman aikansa arkkitehtuurikohde. Vanhoja, huonokuntoisia ostareita on Vantaalla 27 kpl, vaan niistä ns. arvokkaampia noin 7 kpl. Kuohukuja kuuluu näiden seitsemän joukkoon Kaupunginmuseon arviossa. Pikkuinen, lättänä 70-luvun ostari on ollut jo vuosia käytännössä tyhjillään, koska sillä on huono kunto ja sisäilmaongelmia (ajan rakennustapa). Yksityisellä omistajalla ei ole rahaa sitä peruskorjata, eikä sille ole vanhentuneena ja pienenä tuottavaa käyttöä korjattunakaan. No, vilkkaan väittelyn jälkeen asiasta äänestettiin ja ta-daa, äänin 33-32 kulttuuriväki voitti ja kyseinen asemakaava palautettiin valmisteluun. Meidänkin ryhmästämme osa äänesti puolesta, osa vastaan.
Ja olihan siellä myös mm. MAL-suunnitelmaa, tilinpäätöstä, Velmu-taloa, nuorisotilaa, kahta ksylitolipastillia päiväkotilapsille, asemakaavoja ja arviointikertomusta (jota itsekin kommentoin possupuheellani – kuinka viisi porsasta rakensi kouluja ja päiväkoteja).
Varsin vilkas ja vauhdikas kuusi ja puolituntinen verrattuna viime kauden turhautuneeseen kumileimasinhommaan!
Kyllä politiikka vaan on laiffia!
20.5. valtuustosta raportoi Vaula Norrena
Esityslista ja pöytäkirja valtuustosta 20.5.2019 löytyy:
http://www.vantaa.fi/hallinto_ja_talous/paatoksenteko/esityslistat_ja_poytakirjat
Kokouksia voi myös seurata netistä livenä ja tallenteena:
https://vantaakanava.fi/