Kaupunginvaltuuston kokouksen pääsisältö oli tiivistettynä vastauksia aloitteisiin sekä lausunto Östersundomin osayleiskaavaan. Pari luottamushenkilövalintaa ja yksi kaavamuutos oli listalla myös, mutta nämä eivät herättäneet isommin keskustelua.
Aloitteet herättivät vilkasta keskustelua. Aloitteisiinhan on tässä valtuustokäsittelyn vaiheessa annettu kaupungin vastaus ja kokouksessa on mahdollista tehdä vielä palautusesitys eli pyytää vastaus uudelleen valmisteltavaksi.
VANHUS- JA VAMMAISNEUVOSTON EDUSTUS VALTUUSTOSSA
Ensimmäisenä aloitekohtana oli Vastaus Juha Malmin (sin) ja 18 muun valtuutetun aloitteeseen vanhus- ja vammaisneuvoston edustajan puhe- ja läsnäolo-oikeudesta kaupunginvaltuuston kokouksissa. Vastaus aloitteeseen oli kielteinen, koska tälle tielle lähtiessä olisi vaikea rajata, mitkä ryhmät saavat edustajan. Eri ryhmien edustajien valinta tapahtuu käytännössä äänestämällä. Nuorisovaltuuston edustus on poikkeus, koska heillä ei ole äänioikeutta. Keskustelussa saatiin kuulla myös kepeää Perussuomalaisten ja Sinisten keskinäistä kuittailua siitä kenen aloite olikaan kyseessä. Saatiin myös valtuuston puheenjohtajan Antti Lindtmanin (sd) ohje siitä, että jätetään jatkossa näytettävistä esityksistä pois mainokset, siis myös puoluelogot.
KESÄTYÖSETELIT
Vaula Norrenan (vihr) ja 19 muun valtuutetun aloite kesätyösetelistä jokaiselle Vantaan yhdeksäsluokkalaiselle kuumensi hiukan tunteita ja keskustelu tahtoi ohjautua kesätyösetelimalleista kiistelyyn ja myös hiukan sivuraiteilla vänkäämiseen. Perinteinen vasemmisto – oikeisto –linjajako väreili niinikään salissa. Käytiin paljon keskustelua siitä, mikä on kesätyösetelimallin tarkoitus: kohdennettaisiinko se erityisen tuen tarpeessa oleville nuorille, vai tulisiko seteli jakaa kaikille halukkaille? Kuultiin myös heitto siitä että ovatko kesätyösetelit tavallaan ”haitallisia yritystukia”. Siitä oltiin yhtä mieltä, että kesätyösetelistä tarvitaan parempaa tiedottamista, oli sitten millainen järjestelmä tahansa kyseessä. Tärkeintä on toimenpiteiden vaikuttavuus eli miten nuoret saadaan työllistymään, korosti Vihreiden Anniina Kostilainen. Asiaan voidaan palata budjetoinnin yhteydessä – ja Vihreät todennäköisesti ainakin palaavat.
Vaula Norrena kommentoi kesätyöseteliasiaa. Kuvakaappaus Vantaa-kanavalta
Nuorisovaltuuston edustaja käytti puheenvuoron nuorten kesätyösetelin puolesta.
YHTEISÖLLINEN ASUMINEN
Vastaus Sirpa Kauppisen (vihr) ja 20 muun valtuutetun aloitteeseen ikäihmisten yhteisöllisen asumisen mahdollistamiseksi oli listalla myös. Siru ei itse päässyt paikalle. Aihe on tärkeä ja kaipaa lisää konkretiaa ympärilleen. Yhteisöllisyys ei synny napista painamalla, mutta kaupunki voi silti mahdollistaa paljon.
PIENET LIIKETILAT
Vaula Norrena pääsi jälleen ääneen esitellessään 23 muun valtuutetun allekirjoittamaa aloitetta pienten liiketilojen kauppahalleista tai kauppakäytävistä. ”Pöhinää, Vantaa, pöhinää” oli esityksen otsikko. ”Taivutetusta puusta rakennettu pop-up-myymälöiden putki Paalutorille? Lasista ja teräksestä tehty kioskimyymälätunneli Koivukylän asemalle johtavalle sillalle? Viihtyisä terassikahvila pikkuliikkeineen Hakunilan uudelle bussiasemalle? Matalan majan toimintakeskus Aviapolikseen? Elämysostari Kivistöön?” Tällaisilla aihioilla heräteltiin valtuusto miettimään miten saataisiin lisää elävyyttä – ja bisnestä – keskustoihin.
Kaupunki totesi varovaisen kannustavassa vastauksessaan muun muassa: ”Yksityinen sektori toteuttaa erilaisia kaupan tiloja pitkälle kysynnän mukaan. Löytyykö tulevaisuudessa kauppahallille tai kauppakäytävälle toteuttajaa, on riippuvainen yksityisen sektorin toiminnasta. Mikäli Vantaalla nousee yksityisten toimijoiden suunnalta kiinnostusta esitetyn kaltaiselle kauppatoiminnalle, sopiva tontti pystytään löytämään melko suurella todennäköisyydellä. Kaupan kehitystrendinä on myös pop-up-tyyppinen toiminta…”
Sari Multala (kok) korosti kommentissaan, että potentiaalisten kävijöiden määrä ratkaisee onnistumisen. Se lienee tosiaan kaikille selvää, ettei pop-up-liiketiloja ja matalan kynnyksen kauppahalleja voi sijoittaa syrjään ihmisten pääreiteiltä. Vihreät ovat sitä mieltä, että kaupunki pystyy edesauttamaan pienten ja edullisten liiketilojen syntymistä muutenkin kuin vain odottamalla yksityissektorin pyyntöjä. Nyt on oltava tarkkana kun vanhoja keskustoja kehitetään. Tästä aiheesta ei siis kokouksessa äänestetty, vaan jatketaan asian edistämistä.
ÖSTERSUNDOM
Kokouksen todennäköisesti tärkeimpänä asiana oli Vantaan kaupungin lausunto Östersundomin yhteisestä yleiskaavaehdotuksesta. Tästä virisi odotetusti vilkas keskustelu sekä kaavasta että lausunnosta, ja puheenvuorojen pituudet hipoivat välillä kyllästymispistettäkin. Östersundomin kaava ei ollut valtuustossa ensimmäistä eikä viimeistä kertaa. Nyt käsitelty yleiskaavaehdotus korvaa vuoden 2015 ehdotuksen. Kaava linkittyy osaltaan myös Vantaan omaan, nyt käynnistyvään yleiskaavatyöhön, erityisesti liikenneyhteyksien osalta. Heti aluksi Irja Ansalehto-Salmi (kesk) ehtikin korostaa nyt kyseessä olevan pitkän tähtäimen asian.
Vihreillä on koko Östersundom (tuttujen kesken Östis vain) –kaavatyön aikana ollut selkeät tavoitteet saada kaavassa paremmin turvattua luonnonympäristön säilyttäminen ja suojelu. Pitkälle on edetty alkuvaiheista, missä Natura-alueitakin runnottiin. Mutta vielä on paljon tehtävää. Maija Rautavaara (vihr) puhui kokouksessa valtuustolle nimenomaan luontoarvoista. Jo kaupunginhallituksen käsittelyvaiheessa Vihreät saivat yksimielisenä lisäyksenä lausuntoon seuraavan: ”Vantaa kiinnittää huomiota yleiskaavaehdotuksessa merkittävien luontoarvojen huomioimiseen. Ekologiset yhteydet tulee turvata kaavassa esitettyä vahvemmin. Ekologisen yhteyden kaavamerkintään on syytä lisätä määräys, jossa edellytetään yhteyden laadun ja toimivuuden säilyttämistä metsälajiston elinolosuhteiden kannalta myös alemman tason kaavoituksessa.” Tämän jälkeen on vielä paljon tehtävää luontoarvojen säilyttämiseksi.
Eve Rämö (vihr) teki kokouksessa Vihreän ryhmän puolesta muutosehdotuksen lausuntoon: ”Kaavan toteuttaminen edellyttää poikittaisen joukkoliikenteen runkoverkon rakentamista. Östersundomin kaavassa on hyvä jättää mahdollisuus toteuttaa metron sijaan myös pikaraitiotie”. Tämä olisi tullut lisättäväksi noin yhden A4-sivun mittaisen lausunnon perään. Tavoitteenamme oli pitää pikaraitiotie eli pikaratikka mukana edelleen myös lausuntotekstissä kuten aiemminkin. Vihreät on myös sitä mieltä, että koko Östersundomin raideliikenteen voisi hoitaa pikaratikalla. On vaara että hirttäydytään pelkästään metroratkaisuun, mikä olisi kallis ja kömpelö ratkaisu pikaratikkaan verrattuna. Minna Kuusela (vihr) esitteli lyhyesti pikaratikan ominaisuuksia verrattuna tavalliseen kaupunkiratikkaan ja metroon. Ratikka on edullisempi, yhtä nopea, kapasiteetiltaan yhtä hyvä ja vaatii ympärilleen vähemmän infraa kuin metro. Kaupunkiratikan se peittoaa nopeudessa sekä kulkuväyliensä monipuolisuudessa.
Sitten kaivauduttiin poteroihin, kuten vähän oletus olikin aiempien ryhmien välisten keskustelujen perusteella. Demarit esittivät pöytäkirjalausuman jossa painotettiin raideliikenneratkaisujen selvittämistä Vantaan oman yleiskaavatoimikunnan toimesta. (Tätähän eivät Vihreätkään vastusta, ja joka tapauksessa asia tulee yleiskaavatoimikuntaan.)
Keskustelu otti ja urautui sitten metroaiheeseen ja pyöri välillä kaukana 1980-luvun markka-ajoissa ja metrokeskusteluissa, tosin viittasipa Jussi Saramo (vas) myös rantarataan ainoana järkevänä runkoraideratkaisuna. Jossain vaiheessa ei salissa tuntunut olevan enää kovin selkeää linjaa siitä, mitä eroja eri ehdotuksissa on, ja mitä lausumia on olemassa. Siniset esimerkiksi löivät jutun miltei leikiksi kannattamalla ”kaikkia esityksiä mitä on”.
Loppujen lopuksi oli vain yksi muutosehdotus eli äänestettiin Vihreiden pikaratikkalisäyksestä. Tästä minimaalisen pienestä lisäyksestä, mikä ei sitoisi vielä mihinkään. Äänestys hävittiin (odotetusti) äänin jaa 44 ääntä – ei 20 ääntä -2 tyhjää, niin että Vihreiden esitykselle tukensa antoi Sinisten valtuustoryhmä sekä osa perussuomalaisista. Kaksi demaria, mukana myös kokouksessa aktiivisesti mm. metroa puolustanut Kimmo Kiljunen, äänesti tyhjää. Huokaus. Tästä jatketaan.
Pikaratikka Strasbourgissa. Kuva: Helsingin yleiskaava –sivut http://www.yleiskaava.fi/2015/onko-pikaraitiotie-tulevaisuuden-joukkoliikennetta-helsingissa/
Äänestystulos. Kuva: Eve Rämö
Vihreän valtuustoryhmän tiedote asiasta: https://www.vavi.fi/2017/09/25/vantaan-vihreat-pikaratikka-ostersundomiin/
LOPUT
Viimeisenä listalla oli vielä asemakaavanmuutos 002239 ja tonttijako, 93 Vaarala/ Lähdepuisto. Östersundomin jälkeen ei valtuusto enää ryhtynyt kovinkaan kiivaaseen kommentointiin, eikä asia ollut muutenkaan erityisen kriittinen.
Kokouksen jälkeen oli kuitenkin myös aihetta hymyyn, kun sattui päälle melkein samanlaiset mekot!
Ja kokoushan on tuttuun tapaan myös jälkeenpäin nähtävissä kokonaisuudessaan Vantaa-kanavalta https://vantaakanava.fi/kaupunginvaltuusto-25-9-klo-18/
25.9. valtuustosta raportoi Minna Kuusela