Suomen maahanmuuttajien määrä on kasvanut aika nopeasti, mutta edelleen olemme hyvin kaukana useimpien Euroopan maiden tasosta. Suurin osa maahanmuutosta on työ-, opiskelu- tai avioliittoperäistä – pakolaisia ja turvapaikan saaneita on vain pieni vähemmistö. Maahanmuuttajakeskusteluun liittyy paljon ennakkoluuloja ja myös pelkoja.
Kotoutuminen uuteen
kulttuuriin ei ole helppoa. Kieli on outo ja vaikeakin, ja jurot suomalaiset
ovat hieman vaikeasti lähestyttäviä. On kuitenkin kantasuomalaisten,
uussuomalaisten ja koko yhteiskunnan etu, että maahanmuuttajat tuntevat itsensä
hyväksytyiksi ja oppivat tulemaan toimeen suomalaisessa kulttuurissa.
Meillä ajatellaan
usein, että kotoutuminen tarkoittaa ensi sijassa työllistymistä. Työpaikan
saaminen onkin tärkeää, mutta usein sen edellytys on kohtuullinen suomen kielen
taito.
On käsittämätöntä,
että ainakin pääkaupunkiseudulla maahanmuuttajien suomen kielen kursseille on
jopa puolen vuoden jonot! Tässä ei ole mitään järkeä – on viisaampaa lisätä
tuntuvasti kielikurssien tarjontaa kuin pitää ihmisiä odottamassa tyhjän
panttina. Lisäksi kielen opetusta pitää järjestää myös työpaikoilla, ihmisten
arkisessa ympäristössä.
Mutta ei elämä ole
pelkkää työntekoa. Kotoutumisen kannalta on tärkeää, että maahanmuuttajat
osallistuvat myös vapaa-ajan toimintoihin samalla tavoin kuin
kantasuomalaisetkin. Varsinkin lapsille ja nuorille on aktiivisesti esiteltävä erilaisia
harrastusmahdollisuuksia. Esimerkiksi jalkapalloseuran tai musiikkiharrastuksen
löytäminen ei vieraassa kulttuurissa välttämättä ole helppoa.
Arkipäivän puuhailu
yhteisten harrastusten ja kiinnostuksen kohteiden parissa poistaa puolin ja
toisin ennakkoluuloja paremmin kuin minkäänlaiset kurssit tai asennekasvatukset.
Lisäksi on tarjottava kokoontumistiloja
ja tapaamispaikkoja eri maahanmuuttajaryhmille. Useimmissa kunnissa tällaisia
on, mutta tieto niistä ei kulkeudu kunnolla maahanmuuttajille.
Kokoontumispaikat tukevat yhteisöllisyyttä sekä tarjoavat vertaistukea ja sitä
kautta edistävät myös kotoutumista.
Meillä on melko lyhyt
perinne maahanmuuttajien vastaanottamisessa verrattuna useimpiin muihin
länsieurooppalaisiin maihin. Niinpä opettelemista vielä on.
Mallia ei kuitenkaan
tässä kohdin ole syytä ottaa suoraan esimerkiksi Ruotsista. Voimme hoitaa asian
paremmin, jotta Malmön ja Rinkebyn kehityskulut eivät toteudu Suomessa.