Tämä on ”jäähyväispuheeni” valtuustossa. Asia koskee konsernijaoston päätöstä, että Vantaan edustajien täytyy totella ”Vantaan” antamia ohjeita.
Tartun tästä isosta kokonaisuudesta yhteen tärkeään asiaan. En hyväksy sitä, että edustajalta edellyteään ”kaupungin antamien ohjeiden noudattamista”. Näin sidotaan edustajien vapaa harkintavalta.
Kuka se kaupunki on? Kaupunginjohtajako? Kaupunginhallituksen puheenjohtajako? Kaupunginvaltuuston puheenjohtajako?
Neljästä valtuustokaudestani tämä viimeinen on ollut tylyin, mikä johtuu siitä, että valtuutettujen vaikutusmahdollisuudet ovat pienentyneet selvästi, mikä näkyy esimerkkinä tässäkin kohdassa ja mikä näkyy myös torstain infossa esitetyissä tutkimustuloksissa. Tällä valtuustokaudella valta on keskitetty enemmän kuin ennen, Kari Nenosen ohella varsinkin Tapani Mäkiselle ja Antti Lindtmanille. Tällaiseen antaa hyvät edellytykset heidän ryhmiensä tiukka ryhmäkuri.
Valtuuston valta on vähentynyt muinkin tavoin tällä valtuustokaudella. Esimerkiksi usein yhteen kokoukseen on tungettu niin monia tärkeitä ja isoja asioita, strategioita, ohjesääntöjä ja niin edelleen, että ei voi mitenkään olettaa, että suurin osa valtuutetuista pystyisi perehtymään jokaisen asian jokaiseen liitteeseen perusteellisesti ja näin moni demokratialle ja kaupunkilaisille epäedullinen asia tulee päätetyksi tuosta vain kuin ohimennen.
Asian epäoikeudenmukaisuutta lisää sekin, että kaikki valtuuston päätöksenteosta kertovat lehdet eivät ole tällä kaudella olleet neutraaleja vaan vallanpitäjien puolella; lukijoita ei ole perehdytetty pienemmiltä ryhmiltä tuleviin vastaesityksiin ja niiden perusteluihin ja pienten ryhmien valtuutettujen näkemyksiin.
Vantaan päätöksenteossa on siis otettava suunta kohti paremmin totetutuvaa demokratiaa. Vain sillä keinoin asiat hoituvat kaikkien asukkaiden hyvinvoinniksi ja valtuutetut säilyttävät motivaationsa.
Sini Alén