Ehdokkaat on nyt punnittu ja valtuutetut valittu. Oma tulokseni ensi kertaa ehdolla olleena oli erinomainen. 219 äänellä ylsin tukevasti varavaltuutetuksi. Varsinainen valtuustopaikka jäi vain 59 äänen päähän. Suuret kiitokset kaikille teille jotka osoititte luottamuksenne äänestämällä, suosittelemalla tai jakamalla esitteitä!
Varavaltuutettuna pääsen osallistumaan valtuustoryhmän työskentelyyn ja valtuuston kokouksiin. Kansan myöntämä luottamus antaa myös hyvät mahdollisuudet päästä täysin voimin mukaan lautakuntatyöskentelyyn. Lautakunnissa tehdään valtaosa kaupungin päätösten valmisteluista. Luottamus ei siis mene hukkaan.
Olin ehdolla koska mielestäni meillä on velvollisuus toisiamme kohtaan joka on tärkeämpää kuin oman edun tavoittelu. Tässä maassa on paljon ihmisiä jotka tekevät joka päivä parhaansa oman ja lähimmäistensä elämän parantamiseksi. Ihmisiä jotka tuntevat antaneensa yhteiskunnalle paljon, mutta joutuneensa omalla hädän hetkellään kaikkien hylkäämäksi.
Tämän epätoivon ja epäluottamuksen tunteen tiivistää hyvin sitaatti Kansallisteatterin Maamme –näytelmästä: ”täällä on sellainen tunne, että täällä on yritetty ja tänne on hylätty.”
Emme voi taata jokaiselle ihmiselle onnellista elämää, mutta voimme taata tasa-arvoiset mahdollisuudet onnellisuuden tavoitteluun. Voimme tarjota apuamme niille, jotka eivät enää jaksa omin voimin ja kuuntelevan korvan niille, joilla on näkemystä siitä miten yhteiskuntamme toimisi paremmin.
Mikään ei ole ennalta määrättyä. Kohtalomme on omissa käsissämme.
Ihmiselämä on liian arvokas haaskattavaksi byrokratian, epäluulon tai oman edun tavoittelun alttarille. Omalta osaltani uskon, että kykenemme vaikeinakin aikoina muistamaan jokaisen ihmisen tavoittelevan vain onnellista elämää itselleen ja läheisilleen. Meitä kaikkia yhdistää sama jakamaton ihmisarvo.
Loppujen lopuksi elämässä tärkeintä ei ole menestys vaan se miten paljon olemme välittäneet lähimmäisistämme ja mitä olemme antaneet niille ihmisille jotka ovat kaivanneet tukeamme vaikeina aikoina.
”Työ jatkuu, toivo elää, eikä unelma kuole koskaan!” – Edward Kennedy