Vihreät on esittänyt, että BKT:n rinnalle otettaisiin kattavampi mittari, joka mittaisi ihmisten onnellisuutta. Bruttokansantuote mittaa tuotantoa ja kulutusta, ja on varsin hyvä mittari myös ympäristökuormituksen mittaamiseen. Kärjistäen: mitä suurempi BKT, sitä suurempi kuormitus.
Politiikka on ihan hakoteillä silloin, kun tarkastellaan BKT:n kehitystä ja tavoitellaan sen kasvua. BKT:n vinksahtaneisuudesta kertoo myös se, että esimerkiksi ikkunan rikkominen tai vaikkapa sotatila kasvattavat sitä. Sillä ei siis ole mitään tekemistä hyvinvoinnin kanssa.
Eikös hyvinvoinnin ja onnellisuuden kuuluisi olla politiikan keskeisiä tavoitteita?
Tarvitsemme mittarin, joka ottaa huomioon hyvinvoinnin, terveyden sekä luonnon ja ympäristön tilan. Miksikö? Koska niihin asioihin, joita mitataan, kiinnitetään enemmän huomiota. Samalla pystymme aidosti pohtia keinoja onnellisuuden ja ekologisuuden lisäämiseen. Mittaaminen ei sinänsä ole itseisarvoista, mutta se auttaa meitä keskittymään oikeisiin asioihin.
BKT:sta en luopuisi kokonaan, sillä saisimme arvokasta tietoa bruttokansantuotteen vaikutuksesta hyvinvointiin ja ympäristöön, jos sitä tarkasteltaisiin rinnakkain kattavamman mittarin kanssa. Uskon, että matalat tuloerot, yhteisöllisyys, työn ja opiskelun joustavuus, kulutuksen kohtuullistaminen ja hyvinvoiva luonto saisivat tämän järkevämmän mittarin lukemat kasvamaan.
Jos mittaisimme oikeita asioita, niin vääristynyt käsitys siitä, että talouskasvu on autuaaksi ja onnelliseksi tekevä asia, alkaisi vihdoin murentua. Se pakottaisi meidät tosissaan pohtimaan sitä, miten talous voidaan järjestää kestävällä tavalla.
Erilaisia mittareita on jo kehitetty, ja voisimme aloittaa niiden soveltamisella. Tässä alla muutama wikipedia-artikkeli erilaisista mittareista.
Bruttokansantuote (BKT)
Happy Planet Index (HPI)
Genuine Progress Indicator (GPI)/ Aidon kehityksen mittari
Inhimillisen kehityksen indeksi / Human Development Index (HDI)
Vihreä BKT
Ekologinen jalanjälki
