(Julkaistu Vantaan Sanomissa 5.-6.3.2011)
Olen Soili Haverisen kanssa samaa mieltä, että keinoja lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämiseen kyllä on, jos niitä vain otetaan käyttöön (VS 26.-27.2.).
Työ suojaa niin lapsiperheitä kuin ketä tahansa köyhyydeltä. Moni työtön joutuu nykytilanteessa väliaikaista, vähäistäkin tienestimahdollisuutta miettimään, kannattaako työtä ottaa vastaan, kun työtulot leikkaavat perusturvaa ja saattavat aiheuttaa pitkän katkoksen työttömyysturvan maksatukseen. Vihreiden ajama perustulomalli, jossa pienetkin lisäansiot kannattaisi ottaa vastaan eikä työnteosta enää rankaistaisi, auttaisi erityisesti pieni- ja keskituloisia, pätkätyötä tekeviä, pienyrittäjiä ja opiskelijoita ja samalla myös monia lapsiperheitä.
Yksi keino lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämiseksi on myös lapsiperheiden kotipalvelujen riittävä resursointi. Lapsiperheiden kotipalveluja on vähennetty monissa kunnissa. Samoin verotuksen lapsivähennyksen palauttaminen tukisi lapsiperheitä.
Myös työaikajoustoilla voidaan edistää lapsiperheiden hyvinvointia. Esimerkiksi Hollannissa vanhemmilla on niin halutessaan hyvät mahdollisuudet tehdä osa-aikatyötä, jolloin lapsille jää enemmän aikaa. On aloja ja tehtäviä, joissa tämä ei helposti onnistu, mutta Suomessakin työaikajoustoihin on varmasti suuremmat mahdollisuudet kuin mitä nykyään sovelletaan.
Köyhyys ei välttämättä ole syy huostaanottoon. Mutta ovatpa syrjäytyminen ja huostaanotot sitten köyhyyden tuomaa tai muusta syystä johtuvaa, tulevat ne silti yhteiskunnalle kalliiksi. Mitä kattavampi ja inhimillisempi perhepolitiikka, sitä vähemmän on lapsiperheköyhyyttä, syrjäytymistä ja huostaanottoja.