Eilen julkistettiin Marja-Vantaan keskustan asuinkortteleiden ideakilpailun tulokset. Alkupuheenvuorojen aikana Heurekan auditorion valkokankaalla pyöri kaikki kuusi kutsukilpailuun jätettyä työtä. Alle puolessa minuutissa pystyin päättelemään mikä oli voittajatyö. Niin ilmiselvästi se erottui muista. Eikä ne muutkaan huonoja olleet. Arkkitehtitoimisto Harris-Kjisikin työssä ilahdutti erityisesti toistuvan pyöreät korttelit ja niiden keskelle varatut laajat viheralueet. Marja-Vantaa on niitä harvoja asuinalueita, joille on mahdollista luoda myös ylhäältä katsottuna erottuva ja muistiin jäävää identiteettiä. Siinä voittajatyö on onnistunut. Lisäksi liike- ja toimistotiloja, sekä asuntoja sisältävästä Colosseumista voi tulla Vantaan uusi maamerkki.
Arkkitehtikilpailusta on vielä pitkä matka toteutukseen. Erityisen onnistuneena uutena asuinalueena pidetyn Kartanonkosken suunnittelusta järjestettiin 1998 myös vastaavanlainen kutsukilpailu. Kilpailun voitti tukholmalainen Djurgårdsstadens arkitekter jonka kädenjälki näkyy vahvasti alueen toteutuksessa. Kustannussyistä monia yksityiskohtia kuitenkin karsittiin, eikä alue lopulta rakennu sellaisten umpikortteleiden varaan, joita arkkitehdit alun perin esittivät. Suuri ero on myös siinä, että rakentajat muuttivat talojen kivijalkoihin piirretyt liiketilat asunnoiksi, koska ne oli helpompi saada kaupaksi. Niinpä Kartanonkoskelta ei käytännössä löydy mitään kaupallisia palveluita. Jumbo on toki reippaan kävelymatkan päässä, mutta maitokaupaksi ehkä turhan iso.
Marja-Vantaasta pitäisi tulla ensimmäinen iso ekorakentamiskohde, missä liikenne perustuu joukkoliikenteeseen sekä kevyeen liikenteeseen, asunnot, palvelut ja työpaiket sekoittavat sopuisasti vähentäen kokonaisuudessaan liikkumistarvetta ja missä jokainen rakennus on toteutettu matalaenergia rakentamisen periaatteita noudattaen. Edessä voi olla vielä monta vääntöä kun rakennuttajat miettivät omassa arkirealismissaan millaisia asuntoja saavat nopeiten ja parhaimmalla katteella myydyiksi.